maanantai 21. huhtikuuta 2014

Kuin kissa pistoksissa...

...olen kevätauringon innoittamana rapsutellut kukkapenkeistä viimekesäisiä roskia ja kas, löytänyt niiden alta monenlaista. Jo vain on kesä tulossa Pohjanmaan lakeuksillekin!


Syysleimut näyttävät selvinneen hyvin oikukkaasta, lumettomasta talvesta. Hienoa!

Palava rakkaus työntyy esiin voimallisena, siihen voi aina luottaa.


Salkoruusukin on jo herännyt pääsiäisen lämpimiin säihin. Ehkä se tänä vuonna jo kasvaa kunnolla mittaa ja kukkii paremmin kuin viime kesänä.

Marjapensaissa on lähes lehdet. Kunhan mustaherukan kukat eivät antaisi varhaisen kevään narrata...


Kelit ovat hellineet pääsiäisenä muitakin kuin pihan kasveja ja niiden hoitajia. Pyhien alla jo 13-vuotias maatiaistyttökissamme Eppu (kuvassa oikealla) onnistui pitkästä aikaa houkuttelemaan pihapiiriin kollikissat varmaan kymmenien kilometrien säteeltä. Pahimmillaan näitä kevätmouruajia pyöri porraspäässä yhtä aikaa viisi. On se merkillistä, että vanha tyttö vielä kiinnostaa. Ihmisasukkaille ei niin mukavaa, mutta elämää tämäkin.


Joku yritti sisään ikkunastakin, mutta eipä onnistunut. Onneksi hyökkäys on tältä erää ohi, yritän pitää varani, että sama ei toistu :)

12 kommenttia:

  1. Luulisi ihmisten olevan sen verran valistuneita, että leikkauttaisivat kolli- (ja narttu) kissansa maaseudullakin. Ei niitä tallikissojakaan ylen määrin tarvita. Epulla on sentään vientiä iästään huolimatta. Ikinuori kaunotar villitsee yhä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut. Itsekin olen useamman kissan leikkauttanut. Tämä meidän vanhus on siitä erikoinen tapaus, että se ei ole hedelmällinen vaan jotenkin siinä suhteessa viallinen. Sen vuoksi ei ole tullut leikkautettua, mutta pillereitä syötän, mutta joskus unohtuu. Varsinkin, kun kissan kiihkeät ajat alkavat olla tuossa iässä varsin harvinaisia.

      Poista
  2. Olen myös kurkkinut lähipäivinä kuivahtaneiden lehtien alle ja ihmetellyt elämää siellä. Nousevat kuin nousevatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä jokakeväinen jännitysnäytelmä :)

      Poista
  3. Hih, teillä voi kuulua mouruamista yötä myöten:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi yllättävän vähän mourusivat ja nyt tilanne on ohi. Yritän pitää varani jatkossa, että tulee oma kissa lääkittyä.

      Poista
  4. Täälläkin alkaa pihalla jo hieman kasvit kohottaa päitään penkeistä, mutta vielä hyvin hissukseen. Koko pääsiäisen aika on kulunut pihahommissa ja nyt koko kroppa on aivan, kuin olisin jäänyt jyrän alle. Vanhuus ei näköjään tule yksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kiva kuulla, että muillakin tuntuu jo kropassa koukkimiset ja haravoinnut. Itsekseni olen tässä päivitellyt, että ompa päässyt kunto rapistumaan. Harjoitus tekee taas mestarin, vai mitä.

      Poista
  5. Kyllä, kevät on tullut tännekkin pääkaupunkiseudulle. Viinimarjapensaat sai jo hiirenkorvat pääsiäisen aikaan. Ja muutama pikkukoivukin. Aurinko antaa intoa kovasti. Mutta valitettavasti tämä vesisateen täyttämä talvi teki hallaakin puutarhassa. Mutta uutta kehiin ja ei murehtimista. (täällä yksi jyrän alle jäänyt lisää)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se merkillistä, että talvi on harvoin sopiva. Milloin on liikaa lunta tai liian vähän lunta, liikaa pakkasta tai vesisadetta ja heti sen jälken pakkasta. Mutta yrittäneitä ei laiteta.

      Poista
  6. Kivaa, kun löytää yllätyksiä lehtien alta. Se on aina niin jännää, joka kevät oikein oottaa niitä ensimmäisiä sirkkalehtiä.

    Syysleimuja itekkin oikein tähystämällä tähystin ja oi, mikä riemu, kun ne selvisivät :)

    Lämmintä viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja aurinkoista pihapuuhaviikonloppua sinullekin!

      Poista

Mukavaa, että vierailit Toimelassa. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...