keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Miniatyyri-iloja


Kukinnan ei aina tarvitse olla jättiloistavaa, isoa ja mahtavaa. Joskus pienimmistä pienimmät voivat tuottaa hyvän mielen hyrinää. Varsinkin, kun ne putkahtavat esiin tilaamatta ja odottamatta keväisestä ryteiköstä.

Niin tekivät nämä kaverit eli ilmeisesti idänsinililjat. En ole niitä tietääkseni pihalle istutellut, mutta jostain ovat tiensä nurmikoille ja pensaiden alle löytäneet. Tervetuloa vain, lisääntykää ja täyttäkää maa!



Idänsinililjat ovat pieniä, mutta ne sentään huomaa kauempaakin ilman suurennuslasia. Samaa ei voi sanoa tästä keltaisesta ilopilleristä. Pikkuriikkiset kukat leviävät mattona luonnonkukkaniityllämme.

Kasvin nimestä minulla ei ole hajuakaan. Liekö tullut niittykukkaseoksen mukana. Huomasin sen vasta, kun polvistuin viereen kuvaamaan idänsinililjoja. Nöyränä on valokuvaajan välillä oltava.




Entäpä sitten tämä? Työnsin viime syksynä huvikseni maahan vanhat jouluhyasinttien sipulit. Eipä niistä tullut isoa kukinnan riemuvoittoa, mutta kukkia kuitenkin. Pieniä, hauskoja ylläreitä.


Vuorenkilvet eivät jaksa joka vuosi kukkia yhtä runsaasti kuin nyt. Tämä näyttää olevan vuorenkilpien kevät.



Kevätvuohenjuuri sen sijaan ei petä koskaan: Vuodesta toiseen samaa aurinkoista hehkua.
Se ei paljoa pyydä, vaatimattomampaa keltaista ystävää saa etsiä.


Kevään ensimmäiset orvokit hivelevät silmää samettisina. Tässä pikkuorvokki. Ne eivät ole keväällä yhtä näyttäviä kuin isommat veljensä, mutta kukkivat vauhtiin päästyään uskollisesti koko kesän. Pikkurorvokkien kanssa pääsee vähemmällä nyppimisellä.


Asiasta toiseen, jotta ei käy pitkäveteiseksi. Tämä veikeä västäräkki piti vahtia satamassa ja tuijotteli merelle. Liekö ollut pesäpuuhissa jossakin rantakivikon kolossa.

8 kommenttia:

  1. Niin kauniita kevätkukkijoita! Minullakin on tuota keltaista pikkuriikkistä kukkaa, enkä tiedä minäkään sen nimeä. Olisi kiva jos joku sen tunnistaisi :) Meillä odotetaan sarjatulppaanien avautumista mielenkiinnolla.. Hyvää helatorstaita, ja lämmintä toukokuuta toivon sinne, ja tänne meille myös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja hyvää juhlapyhää sinullekin. Riitta Jylhä tuolla alempana viestiketjussa kertoo, että keltainen olisi pikkukäenrieska. Hauska tietää ja hauska nimi kasvilla.

      Poista
  2. Kevätvuohenjuuri pitäisi kotiuttaa uudelleen omaankin pihaan. Silloin puutarhakärpäsen iskiessä tuli häviteltyä yhtä sun toista "perinteisempää" kasvia kun piti muka keskittyä haalimaan erikoisuuksia. Nyt huomaan, että enemmän pitää olla näitä varmoja tapauksia, jotka eivät vaadi muuta kuin kunnon kasvupaikan ja hellää hoitoa:)
    Hyasintit on ihania!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ollut periaate, että pihan perinteiset kasvit säilytän ja sitten jotain kokeilen niiden rinnalla. Usein ne kokeilut menevät mönkään, mutta nämä vanhat vain porskuttavat.

      Poista
  3. Keltainen pikkuriikkinen taitaa olla pikkukäenrieska. Tein eilen vastaavan löydön meidän nurmikolta. Kokonaista kaksi kukkaa. Voi iloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis tiedosta. Googletin ja olet varmaan oikeassa. Pieni sipulista kasvava ruoho. Pieni mutta kaunis.

      Poista
  4. pienet kukat tuovat ison ilon:)

    VastaaPoista

Mukavaa, että vierailit Toimelassa. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...