sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Lapin maisemissa


Omalla pihalla syystyöt ovat rästissä ja ruohokin kasvanut melkein niittokuntoon. Siitä huolimatta tämä vuorotteluvapaan viettäjä otti ja lähti muutamaksi päiväksi Lappiin nauttimaan ruskasta ja rauhasta.

Pyhällä ei ollut tungosta ja kelitkin olivat paremmat kuin etukäteen ennustettiin. Ilma oli kevyttä ja raikasta hengittää, keuhkot ja mieli puhdistuivat. Lapin maisemat vain ovat niin mykistäviä tällaiselle tasamaan asukille. Pohjanmaata ja kotia lähestyttäessä pohdittiiin, että miksiköhän asummekin näillä tylsillä lakeuksilla?



Puissa oli aika vähän värejä tai edes lehtiä enää, mutta maaruskaa riitti.



Vaivalloista kasvua, mutta kaunista.
 


Alhaalla oli aamulla usvaista ja pilvistä, mutta tunturissa aurinko paistoi.


Komeita sarvipäitä vaellusseuralaisina.


Välillä tunturimaisema saattaa muistuttaa niittyä tai preeria. Kuten tässä. Luonnon monimuotoisuus on mahtavasti läsnä Lapissa.


Mukava lomanen takana, edessä kotoisat syyspuuhat ja opiskelukiireet.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Syksyisiä puuhia ja vapaata



Kesäkukat alkavat nuupahtaa, onhan jo aikakin. Vielä voi poimia kimppuja muistuttamaan päättyvästä kesästä. Tässä astereita, revonhäntiä ja unikoita. Ja mukana tietenkin pieniä mustia ötököitä :). Mutta sehän on vain elämää.

Juuri tänään pienet ötökät eivät haittaa. On nimittäin vuorotteluvapaan ensimmäinen päivä. Vähän outo olo, mutta eiköhän tähän totu pian.


Puolukkasato on tänä syksynä ainakin Toimelan suunnilla hyvä. Ensimmäinen reissu puolukkamättäille tuli tehtyä ja saalista maisteltua.




Sainpa myös kairattua maahan kukkasipuleita. Kovin paljon en laittanut. Toivon, että viime keväänä hienosti kukkineet sipulikukat jaksaisivat vielä toisenakin keväänä sulostuttaa pihaa. Lannoittelin niitä vain. Samalla heittelin syyslannotteita perennoilla, pensaille ja omenapuille.



Pakkasta ei ole vielä nähty, mutta villiviini on innostunut hehkumaan ruskan väreissä. Puihin ei kovin kummoista ruskaa oleo dotettavissa, kun lehdet jo lentelevät.

Ihana ajatus, että on aikaa tehdä rauhassa pihan syyshommia ja selvitellä paikkoja sisälläkin. Alkusyksy olikin sen verran hektinen, että kaikki työt kotona ovat jääneet rästiin. Opiskelu tosin nielaisee aikaa tästäkin syksystä, mutta toisaalta mukava keskittyä siihenkin kunnolla. Hyvät hallitusherrat: Älkää lopettako vuorotteluvapaata! Se auttaa jaksamaan ja keräämään ideoita myös tuleviin töihin.

maanantai 14. syyskuuta 2015

Lohtua pimeään


Revontulia on kuvattu ahkerasti viime aikoina aivan eteläistä Suomea myöten. Myös Toimelan leveysasteella monet ovat esitelleet hienoja otoksia. Itse olen nukkunut ohi revontulten yöt, mutta yhtenä iltana innostuin katsomaan kuuta.



On jo niin pimeää ja umpisyksyistä, että apuvalot ovat paikallaan. Ulkotulia olen poltellut venetsialaisten lisäksi muinakin iltoina. Jotenkin se lohduttaa, kun pimeydestä näkee tulen loimun. Lämpimät syysillat voivat toki olla myös tunnelmallisia. Kysymys on asenteesta.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Syksyn suuntaan mennään


Uskottava se on, että syksy tulee, kun omenat alkavat näyttää näin punakoilta. Jotenkin mieli ei ole vielä jättänyt kesää taakseen, kun loppukesän säät olivat niin kauniita ja lämpimiä. Ja vieläkin sääennusteet lupaavat lämpenevää.

Sato kuitenkin kypsyy ja säilöä pitäisi. Herukat sain viikonlopun aikana lähes poimittua ja mehuakin keitettyä, onneksi.



Katse alkaa pikkuhiljaa kääntyä sisätiloihin ja huonekasveihin. Syypäitä ovat sisällä kukkimaan innostuneet kukat. Tässä elämäni ensimmäinen kiinanruusu aloittelee kukintaansa. Nuppuja on vaikka millä mitalla, joten nopeasti lakastuville kukille on luvassa jatkoa.
 
Sain kiinanruusun keväällä anopilta, joka oli kasvattanut sen pistokkaasta. Hyvin näyttää onnistuvan ja nyt minulla onkin toisesta kiinanruususta napattu pistokas juurtumassa. Tämä anopin kasvattama meinasi kesällä kohdata päiviensä pään, kun se joutui ankaran kirvahyökkäyksen kohteeksi. Vein ulos ja suikuttelin erinäisillä aineilla ja työnsin vielä multaan kirvamyrkkytikkuja. Johan kaikkosivat.
 
Vuosi sitten ostamistani orkideoista toinen kuolla kupsahti, mutta tämä jäljelle jäänyt on innostunut kukkimaan kolmatta kertaa. Tällä kertaa kukkavarsia on samaan aikaan peräti kaksi ja kukat ovat aiempaa isompia.

Kasvin lehdet sen sijaan ovat huolestuttavasti nahistumaan päin. Saapas nähdä mitä jatkossa seuraa, mutta nyt nautitaan kukista.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...