lauantai 20. helmikuuta 2016

Istukaisten vaihtoa


Merkillisesti jotkut huonekasvit viihtyvät liian hyvin ja toiset nyyryävät. Yli-innokaisiin kuuluu Toimelassa aloe vera. Tämän istukaisen sai muinoin tyttäreni synttärilahjaksi ja kasvi todella menestyy valoisassa, isoikkunaisessa talossa.

Taas on purkki käynyt pahasti ahtaaksi poikasista. Emokasvi taas on kasvanut niin isoksi, että ei mahdu enää ikkunanlaudalle. Mies valittaa, että se pistää sohvalla istuessa niskaan. Lisäksi aloe on täynnä sitä terveellistä aloemömmöä eli nestettä ja kasvi painaa kilotolkulla.

On mullanvaihtoaika ja aloeperheeni on aika ottaa asumusero, ahtaastihan nuo asuvatkin!
Suurimman istutan tilapäisruukkuun odottamaan kesää ja pihaistutuksiin pääsyä. Toiseksi suurin pääsee paraatipaikalle ikkunalle pistelemään miestä niskaan.

Ylimääräisten kanssa ei tule ongelmaa. Vien ne nimittäin työpaikallani järjestettävään huonekasvien vaihtopäivään tai Viherpeukalon päivänä se tänä vuonna kulkee. Olemme järjestäneet kasvien vaihtoa ennenkin menestyksellä. Hauska nähdä mitä löydän aloeni ja kaktusteni vaihtareiksi :)

Saapas muuten nähdä, mitä aloe tykkää, kun päätin istuttaa sen tällä kertaa kaktus- ja mehikasveille tarkoitettuun multaan. Mehikasviksi kai aloekin lasketaan? Tähän saakka olen kyllä käyttänyt aivan tavallista kukkamultaa, mutta nyt sattui olemaan tuota toistakin.


Vanhasta perinnekasvista nimeltä valkotupsukki postailin pari vuotta sitten. Kasvi on herättänyt kiinnostusta, koska sitä ei ole enää kovin helppo hankki esimerkiksi kukkakaupoista.

Nämä kaksi valkotupsukin poikasta lähtevät lähiaikoina Toimelasta kohti Turkua. Kaisa sieltä melkein vuosi sitten kaipaili istukaisia ja lupasin toimittaa, kun jakamisen aika tulee. Toivottavasti pääsevät hyvissä voimissa perille.

Periaatteessa valkotupsukki viihtyy sitä paremmin, mitä ahtaammin sipulit täyttävät purkin. Mitään kiirettä jakamisella ei sinänsä tässä tapauksessa ole. Valkotupsukin pensselimäisiä kukkia en ole hetkeen saanut aikaiseksi. Jospa tänä keväänä senkin ihmeen taas näkisi.



En raaskinut heittää pois jouluasetelman sypressiä, vaan istutin senkin multiin. Joskus aikaisemmin olen saanut sypressin menestymään sisällä monta vuotta. Nyt meinaan kyllä siirtää senkin ulkoistutuksiin kesällä. Sisällä kun ikkunanlaudat tuppaavat käymään ahtaiksi.

10 kommenttia:

  1. Kiva idea tuo kasvienvaihtopäivä! Vanhat perinnekasvit ovat arvokkaita ja vaalimisen arvoisia, niitä kun ei todellakaan saa kuin joskus ihan sattumalta kaupoista ja joitakin ei ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, toivotaan että saadaan erikoisia yksilöitä vaihtoon.

      Poista
  2. Kiva kun olet innostunut huonekasveista. Kateellisena luen tällaisia postauksia, kun itse olen niin huono niissä. Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
  3. Aloe vera näyttää tosi hyvinvoivalta!

    VastaaPoista
  4. Onpas rehevästi kasvava aaloe. Mullanvaihdossa minäkin.

    VastaaPoista
  5. Hienosti kasvava aloe ja muistanko oikein, että olet sen kasvuvoimasta kertonut ennenkin blogissasi? Hyvin mielenkiintoinen on myös tuo valkotupsukki ja ilmeisen harvinainen, kuten kerroitkin, kun ei ole tullut missään vastaan.
    Minulla tuollainen vastaava pikku sypressi, itseasiassa montakin, on menestynyt muurikivipenkkiin istutettuna jo useamman vuoden. Nytkin ostin viime jouluksi muutaman ja ajattelin siirtää ne keväällä taas aiemmin istuttamieni kavereiksi, vaan kuinkas kävikään... kuivuivat mokomat, kun en kastellut niitä tarpeeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein muistat. Aloeta olen useamman kerran tainnut esitellä. Valkotupsukkia ei tosiaan taida kukkakaupoista löytää nykyisin.

      Poista

Mukavaa, että vierailit Toimelassa. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...