tiistai 12. heinäkuuta 2016

Rantojen kaunokaisia


On se ihmeellista, kuinka kukkaloisto puhkeaa luonnossa aivan itsekseen. Pihalla joutuu lannoittamaan, nyppimään, kuokkimaan ja paapomaan kasveja, eivätkä ne sittenkään välttämättä kiitä kukinnoillaan. Viime päivinä olen kulkenut silmät pyöreinä Toimelan lähirannoilla ja hämmästellyt, kuinka paljon uusia tuttavuuksia meren äärelle on ilmaantunut.

Ilmeisesti luonto muuttaa muotoaan maankohoamisen seurauksena. Vesi pakenee hiekkadyyneiltä ja karun meriluonnon sijasta entisiä rantoja valloittavat yhä rehevämmät kasvustot. Liilanpunaista rantakukkaa (Lythrum salicaria) on ennenkin näkynyt jokunen kukinto siellä täällä. Tänä kesänä rantakukat suorastaan hehkuvat rehevinä ja voimallisesti levinneinä.


Pari kesää takaperin bongasin saunarantani kallionkupeesta ensimmäiset ranta-alpit (Lysimachia vulgaris). Nyt nekin kukkivat laajana kasvustona kuin paraskin perennapenkki. Hienoja ovat.



Tätä herkkää kaunotarta en ole kotirannoillani ennen tavannut, enkä vielä keksinyt sille nimeä. Mutta kaunis on sekin. Saa luvan lisääntyä ja voida hyvin minun puolestani. Jos joku tietää nimen, kertokoon.


Hiirenvirna (Vicia cracca)on vanha tuttavuus, mutta sekin on aiemmin kasvanut lähinnä rantaan vievän tien varsilla. Nyt virnaa löytyy entisiltä rantakiviltä, joilta vesi on paennut.



Pienen kurjenjalan (Potentilla palustris) tapasin myös ensimmäistä kertaa lähirannasta. Mistähän sekin on tänne tupsahtanut.


Mesiangervo (Filipendula ulmaria) on vanha tuttu. Miten minusta näyttää, että se saa nyt antaa tilaa monelle tulokkaalle. Ainakin se on joskus kukkinut rehevämminkin. Vai olisivatkohan korkealle syksyllä nousseet myrskyt vahingoittaneet kasvustoja.


Kaunis on mesiangervoniittykin, kun sitä katsoo sammakkoperspektiivistä.


Tämä kummajainen tökötti kallionkoloon vesisateen jälkeen syntyneessä mutaisessa ruohopläntäreessä. Olisiko vuohenputken alalaji meriputki (Angelica archangelica)? Samalta ainakin näyttää kuin vuohenputki, mutta on vain alle 50 cm korkea.


Tällekään en nyt tältä istumalta keksi nimeä, vaikka se onkin vanha tuttu mökkirannassa.


Ehkä eniten ilahduttaa Keski-Pohjanmaan maakuntakukka kissankello (Campanula rotundifolia). Se katosi mökkitien varrelta joskus 70-luvulla ilmeisesti vesakkomyrkkyjen seurauksena. Viime vuosina kissankello on alkanut palata entisille asuinsijoilleen. Tänä kesänä sitäkin on näkynyt laajoina lämpäreinä. Tulee mieleen lapsuuskesät.

Jos edellisessä postauksessa hehkutin Lapin luonnon lumoa ja suuria kokonaisuuksia, niin nyt tuli katsottua lähelle ja pientä. Ei tässä Toimelan lähiluonnossakaan ole valittamista, kun sitä joskus ehtii tarkemmin tutkailla.

18 kommenttia:

  1. Kiva kun olet tehnyt postauksen luonnonkukista. Ne ovat niin kauniita. Pidän kovasti kissankellosta.

    VastaaPoista
  2. Rantakukka on todella kaunis ja sitä esiintyy onneksi myös mökkisaaressamme Ohtakarissa. Mesiangervo taas on yksi suosikkini luonnonkukista ja pidän sen hunajaisesta ja niin kesäisestä tuoksusta. Tuo tiedustelemasi sinikukkainen kaunotar näyttäisi hieman rantatädykkeeltä tai joltakin sen alalajeista. Matalavartisempaa ja kapeamman tähkän omaavaa tädykettä kasvaa hyvin vähäisessä määrin myös mökkisaaressamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika vähän tuota tädykettä, olipa sitten ranta tai joku muu, on täälläkin. Muuta varsi kuitenkin.

      Poista
  3. Upeita luonnonkukkia ja hienoja kuvia niistä:)

    VastaaPoista
  4. Kyllä se on mielestäni rantatädyke. Tätini oli sitä aikoinaan siirtänyt luonnosta omalle pihalleen ja häneltä sain alkua meillekin. Se onkin ainoa juuri nyt kukkiva tädyke pihallani, kun viime talvi vei virginiantädykkeenkin. Ihania luonnonkukkia, suurin osa tuttuja meidän maisemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm. Pitäisiköhän kokeilla tädykettä kukkapenkkiin.

      Poista
  5. Tädykkeelle näyttää. Kauniit luonnonkukat.

    VastaaPoista
  6. Upeaa, että olet saanut kissankellon takaisin. Myös minulle kunnon kesään (niihin lapsuudenajan, mutta myös nykyisiin) kuuluu tienpenkat sinisenään kissankelloa ja hiirenvirnaa.
    Voisi olla tähkätädykekin. Annoit jo pitkään kadoksissa olleen nimen kurjenjalalle; kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitäpä täytyy nyt arpoa, että kumpi tädyke on. Olikohan se nyt niin, että tähkätädyke olisi näillä leveysasteilla harvinainen. Siinä mielessä rantatädyke ehkä todennäköisempi vaihtoehto.

      Poista
  7. tosi kauniita! Toiseksi alin näyttää virmajuurelta, mutten osaa sanoa mikä niistä, niitä on useampaa ranta, rohto- jne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Googletin virmajuuria. Tuo voisi ehkä olla nupulla oleva kivikkovirmajuuri, kun siinä näyttäisi olevan vaaleaa liilaa. Kiitos vinkistä.

      Poista
  8. Lehtovirmajuuri se on, jos leviää juurirönsyillä. Rohtovirmajuuri jos ei leviä. Luonnonkukat ovat kauniita. Ja perin helppohoitoisia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, näinhän se näyttäisi olevan, että nuo kaksi esiintyvät luonnossa. Loput kukkapenkissä. En ole tutkinut leviämistä :), mutta olisko sitten se lehtovirmajuuri.

      Poista
  9. Luonnonkukat on nyt kauneimmillaan, liekö sateiden ansiota ♫

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mene ja tiedä, saattaahan sateista olla apua karussa maisemassa.

      Poista

Mukavaa, että vierailit Toimelassa. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...