tiistai 13. kesäkuuta 2017

Haahuilua hehkuvassa kesäyössä

En kykene vastustamaan alkukesän valoisien öiden vetovoimaa. Yöt tuppaavat kulumaan pihalla haahuillessa, tuomien tuoksua nuuhkiessa tai sisällä ikkunasta ikkunaan kulkiessa. On oltava tarkkana, että mikään ei menisi sivu silmien.

Lähes keskiyöllä aurinko paistaa taianomaisesti matalalta ja sävyttää maisemaan oranssin hetken. Taikaneilikka (tai kesäneilikka) on oikeasti syvän punainen, mutta yöauringon hehku tuo oranssin pintaan. Rakastan näitä hetkiä.

Jotkut tosin ovat oransseja päivälläkin, kuten tulikellukka. Yön kastepisara lehdellään senkin väri on kuitenkin kauneimmillaan. Tulikellukka on vaatimaton perenna, jonka pienten kukkien kukinta on ihastuttava, mutta kestää vain viikon verran.


Kirsikankukan herkkyys tulee sekin paremmin esiin yön tummana hetkenä kuin päivällä kirkkaassa auringonpaisteessa. Kirsikkapuu ehtii kukkaan ensimmäisenä hedelmäpuista. Olen niin otettu, että tämä anopin pihalta pari vuotta sitten isohkona siirretty kirsikka on juurtunut Toimelaan.


Lopultakin myös norjanangervot ovat puhkeamassa kukkaan. Pensaat värittyvät pikkuhiljaa valkoisiksi,  ainakin kaksi viikkoa normaalia kevättä myöhemmin. Nyt pitää pelätä, että ne eivät ehdi kunnolla kukkaan ennen kesälomareissua ja ovat sitten jo varistaneet kukkansa, kun palaillaan. Miten täältä raaskii mihinkään lähteä kesällä kun omenapuutkin ovat juuri nupuillaan?

8 kommenttia:

  1. Ihanan taianomaisia kuvia kesäyöstö! Kirsikankukka on tosiaan illalla filmauksellisempi :)

    VastaaPoista
  2. Minustakin matalalla paistava aurinko luo aivan uusia värejä puutarhaan.

    VastaaPoista
  3. Hienoja kuvia puutarhasi kukinnasta. Totta on, että valoiset yöt valvottavat eikä nukkumaan tekisi mieli mennä ollenkaan. ;)

    VastaaPoista

Mukavaa, että vierailit Toimelassa. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...