maanantai 25. huhtikuuta 2016

Eloa kirsikkapuun juurella


Hyytävän kylmä viikko takana, mutta siitä huolimatta näkökenttään iskee kirsikkapuun juurelta jotakin valkoista...


...ja jotakin liilaa. Sitkeitä ovat, kevään ensimmäiset kukkijat näillä leveysasteilla.


Ilmeisesti on tullut työnnettyä krookusten kavereiksi tulppaanin sipuleitakin syksyllä. Mitähän lienevät? Ei minkäänlaista muistikuvaa, mutta tervetuloa joka tapauksessa! Viileämmällä pihan nurkalla sipulikukista ei näy vielä piikkiäkään, mutta jospa nekin vielä heräisivät eloon. Toivossa.


Nyt alkoi tuulla kovaa, aurinko katosi pilviharson taakse ja taivaalla leijailee styrox-pallon näköistä valkoista ja vetistä räntää. Takatalvi taitaa lähestyä Pohjanmaata eteläisestä Suomesta. Viikon päästä pitäisi lämmetä, jos sääennusteet pitävät paikkansa. Sitä odotellessa.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Tervetuloa puhdistava kevätsade


Ensimmäistä kertaa aamulenkillä tuoksui kevät! Yöllinen kevätsade oli puhdistanut ilman ja vienyt mennessään pölyjä pientareilta. Kirpeät pakkasyöt ovat takana, leppoinen kevät linnunlauluineen edessä.

Mutta vaikka pidän keväästä, allekirjoitan juuri tällä hetkellä T. S. Eliotin runon sanat: "Huhtikuu on kuukausista julmin". Toisaalta kevään tulo on ihanaa, mutta vielä pihalla näyttää ruskealta ja ränsistyneeltä.

Pölyiset ojanpientareet eivät ole pientä valkoista koiraa - tai sen omistajaa - varten. Tekemättömät työt hyppivät silmille. Puutarhakalusteet kaipaavat maalia, viimeiset jouluvalot pilkistelevät vielä tuijan keväthupun alta, puolillaan oleva lintujen ruokintatirppa on hylätty. Ja missä ovatkaan keinun pehmusteet? No kaupassa, vanhat tuli heitettyä syksyllä pois.


Viitosvyöhykkeellä on vielä lumiplänttejä siellä täällä. Sade sulattaa niitä vauhdilla. Alta paljastuu roskainen, haravaa odottava pihanurmi vai olisiko sammal.


Puutarha-allas on sulanut ja odottaa putsaajaa. Ai niin, suihkulähteen pumppukin taisi viime syksynä hajota ja päätyi hyötsikälle. Uuden hankinta edessä.


Ja kiireinen autoilija on kerran jos toisenkin oikaissut talven mittaan vuorenkilpipenkin reunasta. Argh!


Mutta uskokaa tai älkää: Kaikesta julmuudesta huolimatta kevät on ihanaa aikaa. Tästä juhannukseen on edessä pelkkää kasvua ja kehitystä. Ensimmäiset raparperit muuten työntyvät jo maasta.

Edessä lomaviikko ja rutkasti kevätpuuhia. Hienoa!

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Yrttejä ja jouluruusuja


En ole kylvänyt tänä keväänä yhtään esikasvatettavaa kasvia, koska aika ei siihen tällä erää riitä. Tilasin kuitenkin muutaman pienen taimen ikkunanlautoja piristämään. Esimerkiksi tämän yrttimixin joka pitää sisällään lippiaa, oreganoa, timajamia ja rosmariinia.

Niinhän siinä sitten kävi, että unohdin seurata Postin lähetyskoodilla taimien matkaa lähipostiin. Tekstiviestiä saapuneesta lähetyksestä ei tullut, vaan noutoilmoitus tuli paperilla etanapostina. Tässä tulos. Lippia on mennyttä, ehkä rosmariinikin. Oregano ja timjami näyttäisivät selvinneen reissusta.

Vika ei tosiaankaan ole Postin eikä kukkakauppiaan. Unohdin vain yksinkertaisesti seurata asiaa.



Samassa paketissa tuli myös kolme jouluruusua. Ne olivat erittäin hyvissä voimissa ja isommissa multapaakuissa. Ihan käteviä nuo Kodin kukkien pakkaukset kuljetuksia ajatellen. 


Tässäpä nämä selvinneet yrtit nyt sinnittelevät ruukuissaan. Toivottavasti menestyvät.



Omenapuun oksissa maljakossa lehdet avatuvat hitaasti, mutta  varmasti. Kesää kohti mennään ja valoa totisesti nyt riittää. Hienoa!