Ensimmäinen tomaatti syöty!

Ei ole kauneudella tai pyöreydellä pilattu, mutta siinä se kuitenkin on! Nimittäin ensimmäinen kypsä oma tomaatti, joka tänä kesänä päätyi lautaselle asti. Hyvältä maistui, vaikka ei muodoiltaan täydellinen ollutkaan.

Jostakin syystä useampi kypsyvä tomaatti on kokenut tämän "rupisen" kohtalon. Mistähän lie johtuu että tomaatin alapuoleen syntyy tumma alue. Muu osa tomaatista näyttäisi olevan ihan ok, mutta syömättähän tämäkin silti jäi.

Tomaatit alkavat toipua ulos siirtämisen järkytyksestä. Tai lähinnä ilmeisesti liian tukevasti lannoitetusta kasvualustasta kasvihuoneessa, koska samassa purkissa sisältä ulos siirretyt parveketomaatit porskuttavat ilman isompia shokkeja. Nyt on raakileita, kunhan rupitaudit eivät enempää iskisi.

Ruusunnuppuja ja härmää

Kellarissa talvehtineet patioruusut pukkaavat sisällä nuppua, mutta samaan aikaan on ilmestynyt lehtiin jotakin valkoista. Ilmeisesti härmää. lehdet käpristyvät ja kukka kärsii. Harmillista!

Muistelen että härmää oli näissä jo jossain vaiheessa viime kesää. Olisi pitänyt varmaan ruiskuttaa Tolulla heti, kun toin ylös kellarista. Nyt käyn hyökkäykseen.

Eihän se sovi, että nuput jäisivät nupuksi ja ruusut näivettyisivät ennen aikojaan!

Mullalla on väliä?

Löysin marketista vähän erivärisiä saintpaulioita eli paavalinkukkia, tällaisia kauniin syvän punaisia, ja tulin ostaneeksi kaksi. Eihän tämä tietenkään mikään upouusi väri ole, mutta minulla on vuosia ollut ikkunanlaudalla vain liilan sinisiä.

Olen pitänyt paavalinkukkaa helpoimmista helpoimpana kasvina. Siinä ovat kukkineet vuodesta toiseen pohjoisikkunalla, kun välillä on heittänyt vettä ja lannoitetta lautaselle. Samaa kasvia olen istuttanut uusiin multiin keväisin.

Mutta viime vuonna tapahtui jotain outoa: Paavalinkukkani näivettyivät yksi toisensa jälkeen. Ostin uudet samanlaiset ja istutin samalla tavalla kuin aina ennenkin. Näivetys- tai mädätystauti vei nekin. Ajattelin, että antaapi olla. Ei enää paavalinkukkia minulle, kun eivät kerran enää tykkää meillä elää.

Nyt kuitenkin sorruin jälleen näitä ihanuuksia hankkimaan. Haluaisinkin tietää, onko muilla ollut vastaavia ongelmia?

Olisiko mullassa voinut olla jotain vikaa tai kasvitautia? Ihan tavallista kaupan kukkamultaa olen kaikki nämä vuodet käyttänyt. Tuli vain mieleen, että jos mullassa oli jokin pöpö, joka sitten siirtyi samoista ruukuista uusiinkiin taimiin?

Nyt tein esivalmistelut huolellisesti. Pesin harjalla  ja suorastaan desinfioin ruukut ennen istuttamista. Pohjalle ruukkusoraa ja tavallista kukkamultaa kasvualustaksi. Aika näyttää, mten näiden punaisten käy. Jos vielä näivettyvät, luovutan ja siirryn muihin lajeihin.

Samalla, kun kerran ryhdyin mullan kanssa sotkemaan, iskin myös joulukukkien kimppuun. Yritin pestä mehitähdestä jouluhileet pois, mutta eihän niitä kaikkia saanut lähtemään. Toistaiseksi kasvi näyttää sen verran elinvoimaiselta, että kokeilin istuttaa multaan.

 

Otin varman päälle eli käytin kaktus- ja mehikasvimultaa. En tiedä onko mullan laadulla lopulta kovin suurta merkitystä, mutta onpa kokeiltu tätäkin. Muistaakseni olen kyllä aikaisemminkin käyttänyt kaktusmultaa kaktuksille.

Nyt vain odotellaan kasvun ihmeitä. Ja ensi viikolla isketään isomman mullanvaihdon kimppuun. Johan täällä vesi lotisee ulkona ränneissä ja linnut lrkuttavat kevättä.

Jäkälät pihapuissa

Jostakin syystä erilaiset jäkäläkasvustot ovat tehneet invaasion Toimelan vanhoihin pihapuihin ja rakennelmiin. En tunne jäkäliä, mutta nopeasti katsoen niitä näyttäisi olevan tarjolla ainakin kolmea tai neljää eri lajia. Söpöimmästä päästä on tämä "roikkuparta" vanhan lintumökin kattoparrussa. Parrua taas peittää toinen jäkälä, jota on runsaasti myös pensaiden ja puiden oksilla ja rungoilla.

Tässä vähän naavaa tai luppoa muistuttava versio koivun oksan koristeena. Tuskin kuitenkaan luppoa, mutta mitä?

Samassa koivussa on myös toista jäkälää, olisiko sormipaisukarve nimeltään.

Samaa sormipaisukarvetta löytyy oikein kunnolla vanhasta ja lahosta tuomesta, jonka rungon jäkälä on peittänyt täysin. Ei taida tuosta puusta enää olla eläjäksi, tuskin edes saunapuuksi.

Mitäs tästä tuumaatte?

Voihan tämä olla hauskankin näköistä, varsinkin, kun ei ole väliä lahoaako kasvualusta vai ei.

Koristeomenapuun puolesta olen jo huolissani. Puutarhakirjoissa kehotetaan jopa harjaamaan omenapuiden rungoista jäkälät. Lähinnä kai sen vuoksi, että jäkälä tarjoaa oivallisen lymypaikan tuholaisille. Siinäpä sitä olisi savottaa, jos rupeaisi kaikki pihapuut harjaamaan juuriharjalla. Onko jollakin kokemusta?  Kuinka pahaa jälkeä jäkälät voivat aiheuttaa vai annetaanko tässäkin tapauksessa kaikkien kasvien kukkia?