sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Hitaanlaista satoa


Hyötykasvirintamalla on tänä kesänä saatu sekä pettymyksiä että iloisia yllätyksiä. Ihmettelen, miksi kesäkurpitsa tuntuu nyt kasvavan äärettömän hitaasti. Aiempina kesinä kurpitsaa on saatu yli oman tarpeen ja sen kasvu on ollut miltei silmin havaittavaa.

Olosuhteet ovat samat, samoin kasvualusta. Kompostia on tarjoiltu ja jonkin verran lisähöystöäkin. Hedelmät vain jököttävät kummensenttisinä. Kukkia kyllä on runsaasti.

Kuiva ja kuuma alkukesä saattaa olla osasyyllinen hitauteen, mutta viimeisen viikon aikana vettä on saatu enemmän kuin tarpeeksi. Pitäisi jo kelvata kesäkurpitsalle! Vesi kielellä odottelen satoa.



Minikasvihuoneessa tomaatit rehottavat viidakkona ja raakileita on, mutta kypsyminen käy niilläkin hitaasti. Uskon, että tästä vielä syötävää saadaan. Odottavan aika on vain niin pitkä.

Luultavasti olen antanut turhan pitkään typpilannoitetta, kun kasveilla pitäisi jo riittää voimia tomaattien kypsyttelyyn vihreiden versojen ja kukinnan sijaan. On niin vaikea arvata, missä vaiheessa lannoite on tarpeen ja missä vaiheessa pitäisi ymmärtää hellittää.



Onneksi on myös ilonaiheita. Sipuli porskuttaa ja sitä on syöty kasvimaalta jo pitkään. Kukkaakin näyttää tulevan.

Hidaskasvuinen puikulaperuna kukkii komeasti ja varsia on lupaavasti. Kun vettä lopultakin alkoi tulla, peruna virkistyi ihan silmissä. Ei toistaiseksi havaintoja rutosta tai muista vitsauksista.

Puutarhan elämä on kyllä varsinainen jännitysnäytelmä. Ja ukkostyyppiset sadekuurot lisäävät jännitystä. Varsinkin, kun kesän matonpesurumba on parhaillaan käynnissä. Puolikuivia mattoja kannetaan edestakaisin katokseen ja takaisin kuivaustangolle.

Ensi viikolle lupaa poutaa ja hellettä. Kyllä kesä kuivaa, minkä kastelee.


maanantai 6. heinäkuuta 2020

Avoimia sisäänkäyntejä bongailemassa



Lähimatkailu on koronakesän teema ja sitä tuli meidänkin sunnuntain ratoksi harrastettua. Sää oli mitä sopivin ja Avoimet puutarhat -tapahtuma houkutteli Kokkolaan Tullimäen siirtolapuutarhyhdistyksen tapahtumaan. Alueella oli avoinna 30 erilaista, omaleimaista ja viehättävää pikkupuutarhaa. Meitä vieraita oli kiertelemässä sopivasti, tungosta oli korkeintaan parkkipaikoilla.

Siirtolapuutarha on ollut minulle outo ja hivenen maagiselta kuulostava paikka. Taianomaista varmaan onkin siirtyä hetkessä kaupunkimiljööstä kesäparatiisiin. Asuminen on varsin tiivistä ja vaatii yhteisöllistä otetta. Lopputulos on kyllä herkullinen vieraan silmiin.

Keskityin kierrellässä sisäänkäynteihin. Ideoita sai roppakaupalla. Tätä porttia vahtii koirapatsas ja valaistusta huvimajaan näyttäisi antava kristallikruunu. Portista kurkistaessa on vastassa runsas kukkaloisto.



Luovuus kukkii ja se on sallittua kaikenlaisissa puutarhoissa, myös siirtolapuutarhoissa. Tulija voi kokea itsensä erittäin tervetulleeksi perhosten ja hahmotynnyrien ohi kulkiessaan.




Tässä yksi suosikeistani. Luonnonläheinen ja näkymä puutarhaan houkuttelee astumaan avoimesta portista sisään.

Kiitos Tullimäen puutarhureille avoimista porteista ja mielistä. Tarjositte meille ohikulkijoille upeita elämyksiä.

Samalla reissulla tuli käytyä myös muissa lähellä olevissa kesäkohteissa, kun kerran matkaan lähdettiin.



Seitsemän sillan saaristoreitin varrella Luodossa sijaitseva Tyynelän tonttula ei ollut mukana Avoimet puutarhat -tapahtumassa, mutta pihapiiriin pääsee pääsymaksun maksamalla ihailemaan paitsi tonttuja myös puutarhaa. Minusta tämä huvimaja oli vallan mainio ja sopi päivän sisäänkäyntien teemaan.
 

Tyynelässä on useampia rakennuksia ja kaikissa upeat, houkuttelevat sisäänkäynnit.
 


Kesäpuutarha on huokutteleva myös sisältä, ei pelkästään sisäänkäynnin osalta. Vähän jäi epäselväksi, olisiko Tyynelästä löytynyt myös talvipuutarha?



Samoin tämä, minusta hukkuvaa muistuttava, taideteos ja vesiahe kesäpuutarhan edustalla oli mysteeri. Kiehtova, mutta samalla myös hiukan ahdistava.



Matkalla poikettiin kahvilla Öjassa Cafe Brygganilla. Jos haluaa kahvitella meren tuntumassa laiturilla ja ihastella kuivahtanutta juhannussalkoa ja vanhoja rakennuksia, Bryggan on ihana matkakohde. Tästä ovesta pääsee siis kahviostoksille.


Reissu päättyi Kokkolan Sannanrannalle kesäravintola Wanhaan Elbaan. Siellä tulee käytyä joka kesä syömässä, niin nytkin. Wanhaan Elbaan houkutellaan asiakkaita myös rehevillä sisäänkäynneillä.
 





Sää ja maisemat olivat mainiot. Ei haitannut, vaikka ruokaa joutui hetken odottelemaan. Kyllä näissä maisemissa sopi odotella.


Kesäpäivä on pitkä. Monenlaista ehtii, kun lähtee liikenteeseen, eikä aja merta edemmäs kalaan. Aurinkoinen päivä vaihtui sateiseen yöhön, jota enteili näin huikea väritys omalla pihalla puolen yön jälkeen. Nyt ehti reissata, kun taivas tarjosi vettä. Puutarhuri sai kastelusta vapaapäivän. Suomen kesä on kertakaikkiaan mahtava!

perjantai 3. heinäkuuta 2020

Hehkuvaa heinäkuuta




Tummaa oranssia hehkuvat samettikukat toivottakoot Toimelaan tulijat tervetulleiksi vanhoissa, reikäisissä kenkäkoreissa, joista en raaskinut vieläkään luopua. Itse siemenestä kasvattamani taimet innostuivat vähän hitaasti. Kun jaksaa odottaa ja uskoa, kukkaloisto kyllä tulee ja palkitsee.


Hieman vaaleammassa sävyssä samettikukat ovat innostuneet myös vanhassa kattilassa. Sen verran heikko oli uskoni taimien voimistumiseen, että työntelin alkukesästä kattilaan myös krassin siemeniä. Sieltä nekin nyt näyttävät työntyvän, mutta tunkekoon sekaan vain.


Sain työkaverilta keväällä maurinmalvan siemeniä. Muutaman kokeilin esikasvattaa ja loput kylvin suoraan penkkiin. Ensimmäinen kukka ilmaantui esikasvatettuun yksilöön. Valitettavasti malvat näyttävät olevan myös ötököiden mieleen. Lehdet on tikattu reikiä täyteen. Toivottavasti kukkia tulee enemmänkin, että saan siemeniä ensi kevääksi.

Myös valamonruusut ovat kärsineet kuivan kesän vitsauksena kirvoista. Olen yrittänyt ruiskutella ja torjua. Onneksi kukkia  näyttää silti tulevan. Ja tuoksu on sadeyön jälkeen huumaava.

Valamonruusun monet kokevat hankalaksi, koska se leviää juuriversoilla. Yritin istutuksen yhteydessä rajata näiden kasvualueen tarkasti. Toisaalta ihmettelen, jos Toimelan hiekkamaassa innostuvat edes leviämään. Tilaakin on ympärillä, joten saavat kasvaakin aika isoiksi. Saattaahan tämä silti vuosien mittaan osoittautua kiusankappaleeksi, mutta toistaiseksi ei ole isotellut.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...