Kuusi kuvamuistoa kesästä

Gitta Puutarha on kotini -blogista haastoi minut valitsemaan kuusi kuvaa kesästä. Kiitos Gitta. Haaste on alunperin lähtöisin Tuplasti terapiaa -blogista. Ideana on esitellä kuusi kuvaa omista kesämuistoista ja valita niistä omasta mielestä jollakin tavalla paras: paras muisto, hetki, loppuun saatettu projekti, valokuva tai jokin muu.

Tehtävä oli minulle erityisen haasteellinen, koska kamera oli tänä kesänä harvoin matkassa mukana ja kesä oli puutarhassa täynnä pettymyksiä, joita ei huvittanut kuvata. Tartuin silti haasteeseen ja valitsin oman kuvasarjani. Ei niinkään valokuvauksellimpia, mutta niitä muistoihin jääneitä ja merkityksellisimpiä hetkiä viime kesältä.

Ehdottomasti paras muisto viime kesältä liittyi Lapin reissuun ja teltassa yöpymiseen. Oli hienoa kuunnella yöttömän yön ääniä, nuuhkia suopursujen tuoksua ja herätä järveltä kuuluviin lintujen aamuliverryksiin. Aivan huikea aloitus kesälomalle. Olkoon tämä kuvani kesän parhaasta muistosta.

Toimela oli viime kesänä kuivuusvyöhykkeellä. Meillä oli yli kuukauden kuiva ja kuuma jakso, jolloin ei satanut pisaraakaan. En ole helleihmisiä ja kuumuus koetteli, samoin kuivuus puutarhan puolella.

Olen usein uhonnut, että vielä minä kylven pihalla vanhassa kylpyammeessa, jota tavallisesti käytän vain matonpesuun. Tänä kesänä otin hellepäivänä viileän kylvyn. Kyllä helpotti! Ensi kesänä uusiksi.

Valitettavasti kesästä jäi päällmmäisenä mieleen myös jo mainitsemani kuivuus. En kyennyt keinokastelemaan pihalla niin paljon, että kaiken olisi saanut pelastettua. Nurmikko kellastui rutisevaksi autiomaaksi, raparperit lässähtivät ensimmäisinä ja lopulta kaikki pensaatkin tiputtivat lehtensä ennen aikojaan.

Kesä ei totisesti ollut mikään puutarhurin unelma. Luultavasti kuivuus näkyy vielä ensi keväänä monen kasvin tuhona.

Olen talvisin luvattoman laiska osallistumaan kulttuuririentoihin, mutta kesällä tuli nähtyä teatteria ja osallistuttua tapahtumiin. Osin tämä on aikuisen tyttären ansiota. Hän vietti pitkästä aikaa kesän kanssamme kesäharjoittelunsa vuoksi, vaikka asuu muualla.

Niinpä tuli tyttären kanssa vietettyä päivä myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla ja sivistettyä itseään muun muassa Kalevauva.fi -nimisen yhtyeen nykykansanperinteeseen pohjautuvalla musiikilla.

Ihanat muistot: lämmin kesäpäivä, paljon hyväntuulisia ja kaiken ikäisiä ihmisiä ja tunnelmaa. Kaustisen ainutlaatuinen tunnelma on koettava, ei sitä voi kuvailla.

Meri on joka kesä ykkösjuttu. Katsoipa sitä rannalta tai veneestä, laiturilta tai uiden. Aavan ulapan ja horisontin katselu on hyvin rauhoittavaa ja terapeuttista. Ongen tai virvelin voi ottaa mukaan hämäykseksi, mutta se on vain rekvisiittaa. Parasta on olla tekemättä yhtään mitään, vain nuuhkia meri-ilmaa ja ihmetellä.

Vuosittain toistuva rituaalini ja "kesäterapiani" on vanhojen lakanoiden repiminen matonkuteiksi. Harrastan sitä kesäisin mökkisaunan terassilla, kun odottelen saunan lämpiämistä. Siinä ehtii juuri sopivasti yhden lakanan taikoa kudekeriksi ja katsella samalla kesäistä maisemaa.

Vieläkin hykerryttää. Varsinkin, kun olen juuri saanut kudottua räsyistä kolme mattoa marraskuun kaamoksessa. Tuntuu vain niin hyvältä, että voi hyödyntää vanhat räsyt ja loihtia niistä uutta ja kestävää omin pikku kätösin. Tai no, käsityökeskuksen neuvojien suopealla avustuksella, kiitos heille.

 

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä olkoon muisto kesän onnistumisesta puutarharintamalla. Rhodoni olivat keväällä kovin talven ruskettamia ja luulin toisen jo kokonaan menettäneeni.

Onneksi en luopunut toivosta, sillä molemmat alppiruusut heräsivät henkiin ja kukkivatkin. Varsinkin tämä yksilö sulostutti pihan majakkaluotoa vaaleanpunaisena kukkamerenä ja jätti sydämeeni muistojäljen.

Tässä olivat minun kuusi kesämuistoani. En haasta ketään, koska olen huomannut tämän haasteen kiertäneen blogeissa jo aika laajasti. Mutta jos joku haluaa haasteen ilmasta napata, niin tässä tulee ohjeet. Olkaa hyvät:

Tämän vuoden teema on paras.

Julkaise kuusi kuvaa kesästä ja kerro mikä niistä on se parhain. 

Siis yksinkertaisuudessaan paras muisto, hetki, loppuun saatu projekti, valokuva yms.
Mikä vain sinusta on se paras muisto.

Haasta yksi tai useampi blogi

Ilmoita Tuplasti terapiaa-blogiin osallistumisesi
ja että saako siellä julkaista valitsemasi parhaan muistosi kuvan tulevassa koonti-postauksessa.

Kerätään parhaat muistot yhteen postaukseen.

Viisi puutarhamuistoa kesältä 2018

Sain tämän haasteen jo kuukausi sitten Puutarha on kotini -blogista. Kiitos haasteesta Gitta ja pahoittelut, että vastaaminen venyi näin pitkään. Haaste on lähtöisin  Maatiaiskanasen elämää -blogista.  Tarkoitus on kertoa viidestä parhaasta puutarhamuistosta kuluneelta vuodelta.

Blogini on elänyt hiljaiseloa kaamossyksyn. Nytpä olikin haasteen myötä virkistävää palautella mieleen kulunutta kesää väreineen, tuoksuineen ja helteineen. Suomen vuodenajat ovat niin uskomattomia! Ei millään meinaa käsittää, että pihalla voisi olla vielä joskus lämmintä ja vihreää, mutta uusi kevät tulee kuitenkin aivan kohta. Heti, kun joulu on nautittu.

Tässäpä tulevat minun viisi parasta puutarhamuistoani vuodelta 2018.

1. Alppiruusut kukoistivat ja kukkivat runsaammin kuin koskaan aikaisemmin. Edellinen lumitalvi suojasi niitä sopivasti. Nuput aukesivat ja uusia versoja kasvoi runsaasti. Todellakin toivon, että tulevat talvi on rhodoille yhtä suotuisa ja saan nämä elämään ja kasvamaan myös jatkossa.

2. Ostin keväällä kertakäyttöisen minikasvihuoneen. Ensimmäinen kasvihuonekokeiluni. Kesä oli jopa liian kuuma ja lämmin kasveille, mutta satoa tuli runsaasti. Paahde ja toisaalta myrskytuulet kohtelivat muovikasvaria sen verran kaltoin, että se meni syksyllä roskiin. Hintansa se kuitenkin haukkui ja kesän palveli. Kasvihuoneinto ei ainakaan laantunut tämän kokemuksen myötä.

3. Hauska kokeilu menneeltä kesältä oli munakoiso White Egg. Kaikkea kasvikunta tuottaakin, kun tällaisia munia putkahteli kasvihuoneeseen. Kiva oli kokeilla, vaikka ei näistä nälän tappajiksi ollutkaan.

4. Keväällä kaivettiin pihalta pois röyhytatar-pensaat ja istutettiin tilalle valamonruusuja. Ne kasvoivat kesän aikana huimasti, kukkivat ja tuottivat myös marjoja. Odotan niin, että ruusupensaat venyvät parimetrisiksi, tuoksuviksi pöheiköiksi...

5. Keskikesä oli niin kuuma ja helteinen, että en juuri kastelun lisäksi jaksanut pihalla muuta puuhastella. Elokuussa sentään saatiin jotain näkyvää aikaiseksi. Nostettiin etupihalta pois ikivanhat saniaiset. Penkki meni kokonaan uusiksi. Tilalle tuli pikkupuita ja kuunliljoja. Olen haaveillut tästä jo pitkään ja olen tosi onnellinen, että suunnitelma toteutui.

Voi olla, että tämä haaste on jo heitetty lähes jokaiseen puutarhablogiin, kun aikaa on kulunut. Lähetän kuitenkin kapulan eteenpäin.

Haastan mukaan seuraavat blogit:
Kotipuutarhuri
Satupuutarha
Suvipiha


Haasteen säännöt:

Tee postaus siitä, mitkä viisi puutarhamuistoa olivat parhaat tältä kaudelta (siitä lähtien, kun esikasvatuskausi alkoi päättyen tähän hetkeen).

Kerro postauksessasi, että haaste sai alkunsa Maatiaiskanasen Elämää-blogista.

Kerro, keneltä itse sait haasteen ja haasta vähintään kolme blogiystävääsi mukaan.

Käy kirjoittamassa postauksesi Maatiaiskanasen Elämää -blogin "5 parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta" -haastepostauksen kommenttikenttään, niin se lisätään haasteeseen osallistuneiden listaan.

Kevään merkit -haaste

Sain Inkeriltä Puutarhurin tytär -blogista haasteen kertoa itselleni tärkeimmät kevään merkit. Kiitos haasteesta.

Kevät on pitkä, oikeastaan se on jo alkanut, ja jatkuu Toimelan leveysasteilla kesäkuulle saakka. Piti myös valita kevään kuukausista tärkein eli maalis-, huhti- tai toukokuu. Kaikissa näissä on hyvät ja ihanat puolensa, mutta päädyin valitsemaan toukokuun.

Parasta keväässä on tietenkin lisääntyvä valo, jota toukokuussa riittää jo ylitsevuotavasti. Auringosta ja sen suomasta lämmöstä nauttii erityisesti kissamme Eppu.

Mutta kyllä emännällekin maistuu lepohetki auringossa ja kevätpäivän suomassa lämpöaallossa. Talven jälkeen ensimmäinen kesäisen lämmin päivä tuntuu taivaalliselta.

Toinen tärkeä toukokuinen kevään merkki on heräävä luonto. Toukokuu on oiva retkeilykuukausi. Ei ole vielä liian kuuma, eikä ole itikoita, mutta luonto vaellusreittien varrella tarjoaa vaihtelevia elämyksiä; aamulla riitejäätä joen pinnassa, iltapäivällä lämmintä aurinkoa. Kevään tuoksut luonnossa ovat mahtavat.

Polkujen varrelta voi bongata kevään ensimmäiset luonnon kukkijat.

Meren rannalla ja viitosvyöhykkeellä kesä antaa odottaa itseään. Jos toukokuu sattuu olemaan viileä, ensimmäisiä maasta työtyviä kasvun värejä saa odotella. Mutta sieltä ne aina lopulta nousevat hykerryttämään puutarhurin sydäntä. Eli kolmas kevään merkki ovat värit.

Punaisina.

Vihreinä.

 

 

Keltaisina.

 

Sinisinä.

Tai syötävinä ja hapokkaina.

Neljäs tärkeä kevään merkki ovat sisällä kasvat taimet, jotka toukokuussa alkavat olla jo liian isoja ikkunanlaudalle ja odottavat kiihkeästi ulospääsyä. Ensimmäiset kukat ja hedelmätkin yrittävät puskea esiin ja kasvattaja odottaa kiihkeästi säiden lämpenemistä, jotta vaivalla ja rakkaudella kasvatetut taimet pääsisivät ulos.

Toukokuun kolmas tärkeä kevään merkki on maan sulaminen ja lämpeneminen. Melkein tunnen jo nenässäni keväisen mullan tuoksun ja aistin hetken, jolloin kaikki on vielä mahdollista. Yksikään pakkasyö, kirva tai etana ei ole vielä tehnyt tuhojaan. Hedelmällinen maa odottaa valmiina kasvattamaan meille syötävää.

Ja puikulaperunassa on lopultakin riittävän suuret idut. Maaliskuusta saakka niitä on kasvatettu, toukokuussa perunatkin pääsevät multiin kasvamaan.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä kevään merkkinä on jäistä vapautuva meri. Meren rannalla kasvaneena ja elävänä merta ei voi ohittaa. Keväällä rantojen asukit tekevät lähes päivittäin toiviomatkoja meren äärelle. Jäiden lähtöä odotetaan, kuulostellaan, ihaillaan ja intoillaan. Kun ulappa lopulta vapautuu sinisenä ja tuoksuvana, se tuo lupauksen kesästä.
 

Haaste jatkuu niin että tulee haastaa kolme muuta blogia kirjoittamaan itselle merkityksellisimmistä kevään merkeistä.

1. Tee postaus ja kerro mistä haasteen sait.

2. Kerro viisi tärkeintä kevään merkkiä jotka ilahduttavat sieluasi voimakkaimmin. Muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi esim. maaliskuu, huhtikuu tai toukokuu.

3. Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia.

Kevään merkkejä haastan puolestani tutkimaan seuraavat blogit:


Puutarhan lumo
Satupuutarha 
Ruusu-Liisa

Kolme asiaa kesästä -haaste

Talvi, kaamos ja joulupuuhat meinaavat syödä naista niin, että blogissa on viime päivinä ollut hiljaista, enkä ole saanut vastatuksi saamiini haasteisiin. Nytpä korjaan tilanteen ainakin yhden haasteen osalta.

Tuulikki Kukkia ja koukeroita -blogista haastoi minut jo marraskuun alkupuolella vastaamaan mennyttä kesää koskeviin kysymyksiin.

Kiitos haasteesta. Tässä vastauksia.

1. Kolme asiaa, jotka ilahduttivat viime kesänä (kasvukautena)

Etanat eivät vallanneetkaan Toimelan tiluksia edellisen kesän tapaan. Niinpä sain satoa puutarhasta.

Vanhan ajan jorinit eli daaliat saivat rehottaa rauhassa, vain perhosten pyöriessä ympärillä. Edellisenä kesänä etanat nakersivat myös näitä.

Löysin lähipuutarhalta rehevät uudet alppiruusut edellisenä talvena menehtyneiden tilalle.

2. Kolme asiaa, joista en pitänyt viime kesänä
 

Viime kesä toi  suruja ja murheita, mutta lähinnä muualla kuin puutarhassa. Ensimmäisenä menetimme rakkaan koiramme Pablon. Toiseksi vanhempieni terveys aiheutti huolta. Kolmas asia liittyy sentään pihaan eli kesämyrskyt: Niitä riitti ja pihakiikku lenteli nurin useamman kerran.

3. Kolme asiaa, jotka sain (tai paremminkin saimme) kesän aikana valmiiksi

Ensinnäkin keväällä laitettiin kasvimaa uuteen uskoon ja lahonneiden kasvastuslaatikoiden tilalle upouudet. Kateviljely viimeistelee laiskan puutarhurin hyötymaan.

Mies toteutti toiveeni ja rakensi minulle oman majakan! Öljykynttilöitä onkin palanut syksyn mitaan aika liuta.

Sain istutetuksi valtaisan määrän kukkasipuileita. Keväällä toivottavasti ihastellaan sinivalkoisia tulppaaneja, muun muassa.

4. Kolme asiaa, jotka jäivät kasvukaudella kesken 

Voi voi, tähän löytyisi paljon enemmän asioita kuin kolme. Pihallahan on aina kaikki kesken. Mutta ainakin nämä: Ränsistyneet, vanhat herukkapensaat jäivät uusimatta. Pihatien päällyste jäi hankkimatta. Syreeniaitakin jäi taas siistämättä.

5. Kolme asiaa, joita stressasin

Hankin keväällä munakoison istukaisen, vaikka tiesin, että se tarvitsisi kasvihuoneen. Niinpä sitä sitten alkukesän kylminä öinä kyttäilin, että paleltuuko vaiko ei. Ja paleltuihan se lopulta.

Sama peli toistui syksyllä, kun aloe vera päätti ruveta kukkimaan ulkona, mutta turhan myöhään. Peittelin ja odottelin, että nuppu ehtisi avautua, mutta eihän se se sitten ehtinyt. Oli siis sekin stressi turha.

Kolmanneksi mietin pitkin kesää, miksi mustilanhortensiani ei edisty, vaikka se on jo pari vuotta sitten istutettu. Siinä se vain edelleen kituu, kaikesta stressaamisesta huolimatta.

6. Kolme asiaa, jotka saivat minut rentoutumaan

Tjaa, taidanpa rentoutua nyppimällä vanhoja kukkia kesäkukista, uskokaa tai älkää. Mutta myös perinteiseen tapaan loikoilemalla pihakeinussa tai sään salliessa riippumatossa poutapilvistä taivasta ihastellen ja kenties jotakin kevyttä lukuromaania silmäillen. Meditointiretket meren rantaan ovat takuuvarma rentoutumiskeino.

7. Kolme asiaa, jotka haluaisin hankkia tulevana kesänä

Jos tähän vastaa vain sillä perusteella, että mitä haluaisi hankkia, niin tietenkin haluaisin kasvihuoneen. Järki kuitenkin sanoo, että en sellaista ehdi hoitaa. Niinpä se ehkä jää toiveeksi, ellei jostain sitten kävele eteen ohittamaton tarjous.


Haluaisin myös päivittää ulkoruukut. Olen lopen kyllästynyt vanhoihin istutusruukkuihini ja kaupat pullistelevat toinen toistaan viehättävämpiä purnukoita. Kun vain saisi päätetyksi, minkälaisia ja minkä tyylisiä oikeasti haluan seuraavat vuodet katsella.

Pensaita ja pieniä puita mahtuisi myös pihalle lisää. Tämä on ehkä jopa realistisempi haave kuin uusi perennapenkki.

8. Kolme asiaa, joista unelmoin

Edellisen kysymyksen vastaukset sopisivat myös tähän, mutta ehkä kukkapurkit eivät ole kovin haastava unelma :). Voisinpa ottaa makoisat löylyt omassa pihasaunassa, mutta tämä on todellakin vain unelma. Perheen rakentaja ei vaikuta innostuneelta asiasta.

Voisin myös laajentaa havuille ja rhodoille rakentamamme istutusaltaan ympäristöä kivillä, käytävillä ja istutuksilla. Tämäkin kuuluu osastoon puutarhurin päiväunet. Minun voimillani nämä eivät synny, enkä usko, että saan tähän kaveria...Toisaalta leikattava nurmikkoala vähenisi!

Nurmikon leikkaamiseen liittyykin viimeinen unelmani: Jospa postipoika tai joku muu kävisi joskus leikkaamassa meidänkin nurmikon. Olen joka syksy täysin kyllästynyt nurmikon leikkaamiseen. Meillä se tehdään työnnettävällä, eikä millään päältä ajettavalla. Ja lääniä piisaa.

Jostakin syystä kesä tuntuu nyt niin kaukaiselta asialta. Tuskin muistan, millainen viime kesä oli ja seuraavaan on iäisyys. Mutta aika kuluu nopeasti, eiköhän kevät taas kerran yllätä.

Laitanpa tähän lopuksi kesämuiston perheemme hienoltaLapin reissulta kesäkuulta. Mukavat muistot jäivät siitä reissusta.

Ukkosmyrskyä odotellessa Kesänkijärvellä.

Koska vastaan tähän haasteeseen auttamattoman myöhässä, ovat lähes kaikki blogikaverini jo ehtineet vastailla. En siis haasta ketään erityisesti, mutta jos joku haluaa napata kysymykset ja vastata niin siitä vain.

Triplasti vastauksia kysymyksiin

Olen saanut kunnian vastaanottaa kolmesta eri blogista Liebster award -tunnustushaasteen. Kiitos kaikista. Tämä haaste kehottaa löytämään uusia blogeja ja säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi

2. Laita palkinto esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen

4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa

5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat

6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen

7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

Ryhdytäänpä sitten urakoimaan vastauksia. Vastaan siinä järjestyksessä, jossa olen haasteet vastaanottanut.

Ensin Maatuskan kysymykset Selätön puutarhuri -blogista

1. Osaatko nauraa itsellesi?

    Riippuu vähän tilanteesta. Välillä osaan, välillä en.

2. Oletko luovuttanut verta?

    En ja se kyllä hävettää :(.

3. Missä ammatissa et haluaisi koskaan toimia ja miksi?

    Minusta ei olisi kirurgiksi, en uskaltaisi ryhtyä kanssaihmisiä leikkelemään.
    Arvostan ammattia suuresti.

4. Oletko tehnyt /haluaisitko tehdä vapaaehtoistyötä esim. vanhusten parissa?
    Mitä vapaaehtoistyöhön lasketaan? Käyn lähiomaisen ominaisuudessa viikottain
    dementiakodissa syöttämässä omaa läheistäni ja siinä samalla tulee kyllä seurusteltua
    muidenkin asukkaiden kanssa.

5. Pöytäkone, läppäri vai tabletti ja miksi?
    Käytän kaikkia. Jokaisella on oma paikkansa ja aikansa.

6. Voisitko rueta kasvissyöjäksi?
    Vain pakon edessä.

7. Aamukahvi ja sanomalehti vai hätänen hörppäsy ja tukka putkella painelu?
    Ehdottomasti aamukahvi ja sanomalehti. Se on päivän paras hetki.

8. Remontoitko itse eli sujuuko tapetointi ja maalaus sinulta?
    Jonkin verran on tullut perhepiirissä harrastettua, mutta ei kuulu vahvuusalueisiini.
    Meillä remonttihommat ovat enemmänkin rakennusalalla toimivan puolison mandaattia.

9. Ruokitko lintuja talvella?
    Kyllä ja niiden seuraaminen tuottaa suuren ilon.

10. Osaatko vaihtaa autoon renkaan ja katsoa öljyt ja ilmanpaineet?
     Osaisin ehkä, mutta ei ole tarvinnut. Sitä vartenhan miehet ovat :).

11. Tumma vai vaalea? ;)
      Kyllä vaalea on minun juttuni.

Sitten Pelaguun kysymykset Kaaos kukkaruukussa -blogista

 1. Rakkain muistosi lapsuudesta?
     Kyllä ne varmasti liittyvät loputtoman aurinkoisiin kesiin meren rannalla mökillä.

2. Aika, johon haluaisit palata tai kokea?

    En ehkä omassa elämässä elettyihin aikoihin haluaisi enää palata, kaikella kun on
    aikansa. Usein olen pohtinut, että olisin sisimmässäni sopinut enemmän 50-luvun
    lavatanssinuoreksi kuin 70-luvun diskoilijaksi.

3. Kirja vai aikakauslehti?
    Kirja, joka ilta luen.

4. Minkä kirjan luit viimeksi?
    Niina Hakalahden romaani Aavasaksa tuli viimeksi luettua. Sen verran tykkäsin, että
    varasin kirjastosta muitakin Hakalahden kirjoja.

5. Romaani, puutarhakirja vai joku muu, mikä?
    Voi kuinka vaikeita kysymyksiä, mutta vastaan romaani. Puutarhakirjojakin toki selailen,
    mutta romaanit ovat niin paljon monipuolisempaa luettavaa.

6. Mökki vai matkailu?

    Mökkimatkailu

7. Maa, joka sinua kiinnostaa ja johon haluaisit matkustaa?
    Saksaan ja erityisesti Berliiniin tekisi mieli matkustaa.

8. Lempi vuodenaika?
    Kevät

9. Käytkö jossain kansalaisopiston kurssilla, jos niin missä?
    Tällä hetkellä käyn hathajoogassa.

10. Mielenmaisemasi tai lempimaisema?
      Aava meri ja näkymä tunturin huipulta. Samanlaisia ja erilaisia.

11. Mitä harrastat talvella?
      Luen, joogaan, opiskelen ja soitan huilua orkesterissa.

Ja kolmantena Betweenin kysymykset Rikkaruohoelämää -blogista

1. Millainen on päivärutiinisi - siis jos sinulla sellainen on?
    Aamulla koiran kanssa pikalenkki, sanomalehti ja kahvit, sitten työnsyrjään. Iltapäivällä
    taas koiran kanssa lenkille, kotitöitä, harrastuksia, televisiota, joskus jopa kolmas lenkki
    koiran kanssa ja sitten unta nuppiin
.

2. Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta KESÄ?
    Aurinko

3. Polkupyörä, auto vai bussi?
    Auto tällä hetkellä, koska polkupyöräni on ikävästi juuttunut ykkösvaihteelle. Busseja
    täällä periferiassa kulkee niin harvoin, että niillä ei pärjää.

4. Miksi kirjoitat blogia?
    Tykkään kirjoittaa ja valokuvata.Puutarhaharrastus innosti nimenomaan puutarhablogin
    pitoon ja blogiin tulee tallennettua oman pihan elämää ja historiaa.
    On ollut myös hauska tutustua muihin puutarhabloggaajiin ja päästä mukaan
     "yhteisöön".

5. Mikä kiukuttaa puutarhassasi?
    Tänä kesänä ehdottomasti etanat.

6. Juttu, josta et luovu?
    Puutarhakeinu porraspäässä.

7. Paras paikka puutarhassasi?
    Sama vastaus kuin edellä eli puutarhakeinu.

8. Mitä teet, kun et touhua puutarhassa?
    Touhuan sisällä, luen tai harrastan jotain muuta. Koiran hoitotoimet vievät aikaa, samoin
    pakolliset kotityöt.

9. Puu, pensas, perenna, kesäkukka vai hyötytarha?
    No voi hyvä ihme kuitennii, kaikki nuo! Ehkä kaikki monivuotiset kuitenkin ennen
    kesäkukkia.

10. Unelmiesi puutarha?
     Sopivasti villi ja rehevä, mutta hallinnassa. Tykkäisin myös puutarhasta, joko olisi ehkä
     nykyistä lähempänä metsää tai muuta villiä luontoa.

11. Mistä tulee blogisi nimi?
      Toimela on kotimme "tilanimi" kiinteistöpapereissa, Lopotti on asuinalueen nimi ja
      unelmat ovat ihan omiani.

Tässä tulevat minun 11 kysymystäni blogeille, joille aion jakaa tunnustushaasteen:

1. Harava vai lehtipuhallin?
2. Käytätkö torjunta-aineita puutarhassasi ja jos käytä niin minkälaisia ja miksi?
3. Oletko ollut koko ikäsi puutarhaihminen?
4. Mikä on lempivärisi pihalla?
5. Mistä hankit puutarhatietosi?
6. Kiinnostaako piha perheessäsi muita vai onko se sinun oma juttusi?
7. Puutarhakirja, jonka ääreen palaat kerta toisensa jälkeen?
8. Kasvatatko kesäkukkia itse siemenistä vai ostatko valmiit taimet?
9. Oletko hyötytarhuri, säilötkö oman maan satoa?
10. Jos pääsisit mihin tahansa matkalle tutustumaan paikallisiin puutarhoihin, mihin menisit?
11. Mitä kasvia et mistään hinnasta istuttaisi pihallesi?

Tämä haaste on kiertänyt jo aika laajalti, mutta jaan tunnustuksen seuraaviin blogeihin:

Puutarha49.fi

Chiliä ja chilihuomioita

Kivisen Vilman piha

Kantapään kautta

Päärynäpuun varjossa

Liebster Award -haaste äitienpäivän kunniaksi

Sain Satupuutarhan Sadulta Liebster Award -haasteen. Haasteella tehdään tunnetuksi blogeja, joilla on alle tuhat lukijaa. Ensin vastataan haastajan keksimiin 11 kysymykseen, sitten keksitään 11 uutta kysymystä ja haastetaan (5-)11 uutta bloggaajaa mukaan.

Kiitos Satu haasteesta. Vastaanpa kerrankin kysymyksiin heti tuoreeltaan, äitienpäivän kunniaksi Olen saanut viikkoja sitten pari muutakin samantapaista "kysymyshaastetta", joihin vastaaminen on kiireen keskellä jäänyt. Vastailen nyt näihin Sadun kysymyksiin ja kuittaan muutkin haasteet samoilla vastauksilla.

1. Miksi pidät blogia?
En ole erityisen aktiivinen sosiaalisessa mediassa, mutta blogimaailma tuntui omalta. Tykkään kirjoittaa ja valokuvata ja halusin oppia blogin tekniikan. Lisäksi halusin tallentaa jonnekin pihani kasveista tietoa ja kuvia.

2.Kuinka usein bloggaat?
Ensimmäisen talven bloggasin kaksi kertaa viikossa ja ideoita tuli aivan itsekseen. Kuluneen talven olen opiskellut työn ohella ja aika on ollut todella kortilla. Bloggaaminen on harventunut kertaan viikossa. Kesällä tahti varmaan taas tihenee.

3.Päivän paras hetki?
Riippuu päivästä. Jos olen iltavuorossa, aamuhetki koiran kanssa lenkillä ja sen jälkeen lehdenluku kahvikupposen äärellä. Jos taas olen aamuvuorossa, paras hetki on varmaan se, kun pääsee kotiin, syö ja voi rauhoittua hetkeksi. Samalla voi vaikka kiertää pihan ympäri ja tutkailla, mitä kukkapenkeissä on tapahtunut. Sen teen kyllä usein aamuisinkin :).

4. Jos nyt perustaisit blogin, mitä tekisit toisin?
Tjaa, enpä tiedä. Harkitsin blogin perustamisen aika tarkaan. Ulkoasua varmaan viilailisin, mutta sitähän pitää joka tapauksessa tehdä aika ajoin.

5.Teetkö yhteistyötä joidenkin toimijoiden kanssa?
Ei ole mitään kaupallisia partnereita, jos kysymyksellä sitä tarkoitettiin.

6.Lukeeko puolisosi blogiasi?
Kukkajutut eivät erityisemmin puolisoa inspiroi. Puhun kyllä hänelle paljon blogista, että hyvin on perillä.

7.Mitä muuta harrastat bloggaamisen lisäksi?
Luen, lenkkeilen koiran kanssa, soitan huilua ja välillä joogaan. Käsitöitäkin teen kausittain.

8. Jos et pääsisi bloggaamaan tai lukemaan toisten blogeja yli viikkoon, olisiko se sinulle katastrofi vai pikku loma?
Pikku loma varmaan. Kovin helposti näin ei nykyisin pääse käymään, kun puhelimellakin voi blogeja luurailla.

9. Mistä on hyvä blogi tehty?
Lyhyistä ja ytimekkäistä teksteistä, hyvistä kuvista, sopivasta sekoituksesta persoonaa ja asiaa.

10. Mitä blogin pitäminen sinulle antaa?
Tosi paljon. Tykkään kirjoittaa ja tallentaa pihan tapahtumia ja sitähän tässä saa tehdä. Blogin myötä tulleet virtuaalikaverit ovat luku sinänsä, en olisi uskonut kuinka paljon samanhenkisiä ihmisiä blogin kautta löytyy.

11.Montako synttäriä blogisi on juhlinut?
Vasta yhdet.

En jaksa keksiä uusia kysymyksiä ja haastettavia, kun näitä kysymyshaasteita on jo aika paljon kierrellyt. Jääköön tämä tällä erää tähän. Hyvää äitienpäin iltaa meille kaikille äideille!

Viisi vastausta kysymyksiin

Pelaguulta sain viiden kysymyksen haasteen jo hyvä tovi sitten. Vastailenpa nyt kysymyksiin sunnuntai-illan ratoksi. En kuitenkaan keksi, kenet voisin haasta uusilla kysymyksillä. Haasteet ovat jo pyörineet lähes kaikissa seuraamissani blogeissa. Mutta tässä vastaukset Pelaguun kysymyksiin.

Rakkain asia puutarhassasi?

Taitaa olla tuo etelänurkkaukseen rakentamamme piilopaikka, joka on rajattu vanhoilla porakivillä. Nurkkauksen seiniä peittää villiviini ja keskellä lorisee pieni vesiaihe. Siellä otan välillä torkut. Heti seuraavina tulevat puutarhakeinu ja lapsilta 50-vuotislahjaksi saatu riippukeinu, jossa muuten profiilikuvassa köllöttelen.

Seuraava tavoite tai tulevan kesän ensimmäinen työ/projekti

puutarhassasi?

Heti keväällä on tartuttava perennapenkkiin ja kaivettava kasvit ylös. Iirikset, sammalleimut, palavat rakkaudet, syysleimut, jaloangervot…iloisena sekamelskana. Vällillä niitä on pantava ruotuun. Myös kasvimaalla pitää harrastaa vuoroviljelyä ja siirtää mansikkamaa perunamaan paikkalle ja päinvastoin.

Asia, josta et voisi luopua mistään hinnasta?

Jaa siis pihalla? En tiedä onko sellaista. Moni asia pihalla on tärkeä, mutta ei kuitenkaan ainutkertainen tai korvaamaton. Yritän olla kiintymättä liikaa tavaraan tai materiaan. Mutta omasta ajasta, rauhallisista hetkistä ajatusten virrassa en ole valmis luopumaan. Teen työtä ihmisten parissa, välillä on pakko saada ladata akkuja yksin. No, tietenkin olisi hauska nähdä, mitä viime kesänä valmistuneesta havujen, rhodojen ja hortensioiden istutusaltaasta vuosien mittaan kehittyy..., mutta voihan se olla, että sillekin hinta löytyisi.

Asia, tai esine josta voisitkin luopua, jokin turhake?

Niitä riittää. Juuri eilen hävitin autotallista sinne kertynyttä roinaa: pahveja ja pienmetallia keräyspisteisiin. Ja keräsin myös peräkärryllisen tavaraa odottamaan matkaa hyötyjäteasemalle. Hajonneita huonekaluja ja sen semmoista. Autotallissa on aivan liikaa hyllyjä ja ne ovat täynnä tavaraa, josta iso osa joutaisi lähteä.

Tärkein asia tällä hetkellä elämässäsi?

 

Lähimmät ihmiset ja terveys, mikäpä muukaan.Tässä iässä sitä huomaa, että monenlaista kremppaa ilmaantuu kovin helposti. Eikä puolisoakaan kannata pitää itsestäänselvyytenä.

Bonuskysymys: Ajatuksesi tästä hetkestä, mitä ensimmäisenä tulee mieleen?

Päivittän havahdun ajan nopeaan kulumiseen. Yli 50 vuotta elämää elettynä ja niin mahdottoman paljon mielenkiintoisia asioita vielä tekemättä. Joku viisas sanoi televisiossa eilen, että yrittää elää mahdollisimman arkisesti ja tylsästä, jotta aika kuluisi hitaasti. Minä en ole pitkään aikaan enää hokenut, että olisipa jo perjantai tai olisipa jo kesä. Ne tulevat joka tapauksessa älyttömän nopeasti.

Kiitos kysymyksistä Pelaguu, ne panivat pohtimaan syntyjä syviä.