Naistenpäivän löytöjä multapurkeista

Aurinkoinen oli naistenpäivä ja ihanasti piristävät hankien keskellä värikkäät krysanteemit. Toivottavasti teillä kaikilla on ollut hyvä päivä! Minulla oli etätyöpäivä, mutta iltasella kävin nautiskelemassa hienosta ulkoilukelistä.

Hämmästelin myös pikkuriikkisiä ahkeraliisan alkuja. Usko on taas koetuksella. Mahtaako noista tosiaan kasvaa purkin täyttäviä kukkia? Maasta se pienikin ponnistaa.

Kelloköynnökset ovat toista maata. Hyvä ihme kuinka pontevina ne jo puskevat kohti aurinkoa!

Ananaskirsikat kuuluvat myös kääpiösarjaan, ainakin tässä vaiheessa. Kun nyt vähän kasvaisivat, että pääsisi koulimaan taimet.

Paprikat puolestaan kasvavat ihan eri tahtiin ja voimakkaina. Uskon, että nämä taimet pärjäävät haastavissakin olosuhteissa, kun tällaisen Siperian talven keskellä jaksavat noin hienosti itää.

Tässäpä naistenpäivän taimipäivitys. Ensi viikonloppuna ehkä pääsen koulimishommiin.

Ruusu naisille

Hyvää ja tasa-arvoista naistenpäivää kaikille. Sain ruusuja, toivottavasti tekin. Ellet tänä vuonna sattunut saamaan naistenpäiväkukkia, niin tässä on ainakin kuvana jaossa ruusu myös sinulle.

Naistenpäivä oli vähän pilvisempi kuin eilinen lauantai, mutta molempina päivinä kävin ulkoilemassa meren rannoilla. Talvi on ollut niin kehno, että kauemmas jäille ei ole asiaa, mutta lähirannoilla jää oli kelkkailtavassa kunnossa.

Uskalsin mennä, kun tiedän, että kesälläkään tuolla ei pääse hukkumaan. Vettä on sen verran vähän. Rannolla oli luodevettä, mutta muualla huippukeli potkukelkalle. Myötätuulessa matka taittui lähes itsekseen.
 

Eilen euroviisukarsintoja  kuunnellessa innostuin värkkäämään lankalintua askartelulehden ohjeen mukaan. Näytti niin yksinkertaiselta, että ajattelin tehdä parvellisen sinitiaisia ja toisen pikkuvarpusia. Toisin kävi. Ilta hurahti tätä yhtä värkätessä ja siitäkin tuli epätasainen ja takkuinen.

Mitenkähän alakoululaiset onnistuvatkin näissä niin hyvin? Minulla on askartelusormi keskellä kämmentä heti, jos pitää liimata ja leikellä. Neulominen ja virkkaaminen vielä onnistuu, mutta askertelun jätän suosilla muille. Tämä yksilö jääköön todistukseksi pääsiäistä odottelemaan.

Naistenpäivän jälkimakuja

Käyn jälleen vähän hitaalla, mutta pakkohan nämä on tänne laittaa vaikka sitten myöhässä. Sen verran ihania ovat, nimittäin naistenpäivänä saamani ruusut. Punaiset mieheltä ja keltaiset anopilta :)

Ennen en ole näin ruhtinaallisesti naistenpäiväruusuja saanutkaan. Siinä se on mennyt ystävänpäivän ja äitienpäivän välissä omalla painollaan koko naistenpäivä.

Miksiköhän minusta tuntuu, että tänä vuonna naistenpäivästä puhuttiin joka puolella enemmän kuin ennen. Mahtaisiko arvostus jonakin päivänä näkyä myös naisten tilipussissa, ruusukimppujen lisäksi?

Kyllähän naisen sielua kukkakimputkin hivelevät, silloin tällöin. On muuten ihanan keväinen pääsiäisen hehku näissä keltaisissa ruusuissa.