Joulu hiipii Toimelaan hitaasti kiiruhtaen

Marraskuunkaktusta ihmetellessäni rupesin himoitsemaan valkoista joulukaktusta. Tässä se nyt sitten on, pieni alku marketin jouluheppeillä kuorrutettuna. Toivottavasti saan tämän menestymään ja kukkimaan yhtä hyvin kuin kiitollisen marraskuunkaktuksen. Näen jo silmissäni ne vierekkäin ikkunalla tulevina vuosina. Ties vaikka rupeaisin niitä risteyttämään Satupuutarhan ohjeiden mukaan. Ensin seuraan, miten Sadun projekti onnistuu.

Ja niinikään valkoinen hyasintti alkaa availla nuppujaan. Tuoksu tuo joulun, vaikka se ei kaikille sovikaan.

Hyasinttimaljakot koristekivineen ovat kiva keksintö. Omani sain joku vuosi stten lahjaksi ja se on kovassa käytössä.

Kestävin kukkija ja ilon tuoja on kuitenkin kalajokisen Auli Ojalan sulatustekniikalla tehty lasitulppaani. Se istuu maisemaan kesät talvet, mutta minulle se on myös jouluinen. Ja sopii sattumalta väreihin sinisten paavalinkukkien kanssa samalle ikkunalle.

Joulumieli alkaa jo vallata mielen, vaikka maassa on enää hento kuura, eikä lisälunta ole luvissa. Kunhan ei tulisi lisämyrskyjä. Viimeisen jäljiltä on piha vieläkin täynnä risuja. Männynkarahka riippuu sähkölangassakin.