keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Tuntuu kesältä!


Kevät on tullut tänä vuonna kuin varkain. Meillä on ollut kuivaa, aurinkoista ja lämmintä. Lumikasat ovat vain hiljalleen hävinneet.

Pari päivää on tuntunut jo aivan kesältä. Perhoset lepattelevat, linnut pitävät kevätliverrystään, kissa menee edestakaisin ulos ja sisään, maa tuoksuu ja viherpeukaloa kutittaa.



Ensimmäiset krookukset ovat näilläkin leveysasteilla pinnistelleet esiin lehtien ja jäniksen papanoiden seasta kirsikkapuun alla. Tulppaanitkin näyttävät jo nenäänsä. Ihana, kun voi taas yllättää itsensä. Ei sitä vain muista, mitä mihinkin penkkiin on syksyllä pistellyt.



Puiden ja pensaiden silmut pullistuvat, pullistuvat ja pullistuvat...Tässä kirsikkapuun silmuja.

Kyllä kevät on ihmisen parasta aikaa!

maanantai 15. huhtikuuta 2019

Vintin viidakko


Mukulabegonioista on yhdessä kesässä tullut ehdoton lempparini. Kokeilin näitä ensimmäisen kerran viime vuonna ja tykästyin. Mukuloista kasvatettu begonia on isokokoinen ja isokukkainen. Se kukkii koko kesän ja on kiitollinen kasvi puolivarjoisalla paikalla. Esikasvatus sujuu vauhdilla.


Vieressä kannat kasvavat myös jo korkeina. Kannoja kokeilen nyt ensimmäistä kertaa ja näyttävät lupaavilta.

Mukulakavereilla on vielä toistaiseksi tilaa levittäytyä vinttikamarin ikkunan ääressä. Mutta vapulta tämän huoneen asukas on tulossa pitkästä aikaa kesäksi vanhaan kamariinsa. Näkeeköhän tytär vielä toukokuussa ikkunasta ulos tämän viidakon takaa :).

Kyllä on mukava seurata, kun jotkut kasvit kasvavat niin voimallisesti!

lauantai 13. huhtikuuta 2019

Taimet venyvät, tai sitten eivät veny


Valoa riittää ja ensimmäistä kertaa ulkonakin tuntuu leppoisan keväiseltä. Huomasin kirsikkapuun juurella jäniksenpapanoiden lisäksi pieniä tulppaaninpäitä, vaikka lunta on vielä ympärillä. Ovat ne nopeita!

Sisällä taimikasvatus sujuu vaihtelevasti. Ahkeraliisat näyttävät menestyvän kohtuullisesti ja vankistuvan. Tosin yksittäisissä taimissa on yllättävän suuria kokoeroja.




Myös samettikukat nauttivat elämästään, varsinkin ryhmäsamettikukat. Isommat ovat vähän huippuroita.


Muutamien isojen samettikukkien kasvu on vain kertakaikkiaan lopahtanut. En ymmärrä, miksi joillekin käy näin. Ihan samalla tavalla kasvatettu ja koulittu kuin kaverit vieressä ja silti tulee tällaisia rääpisköjä.


Tomaatit vaativat jo tukikeppejä. Saapas nähdä, kuinka korkeiksi nämä vielä ennen kesäkuuta ehtivät.

Tänään kylvin vielä muutaman siemenen kasvihuonekurkkua ja kesäkurpitsaa. Ne ovat sen verran nopeita, että ehtinevät kasvaa riittävästi ennen kesän tuloa.


Koruköynnöstä yritin kylvää ensimmäistä kertaa, enkä ole edes livenä koskaan sitä nähnyt. Enkä näe nytkään. Kylvöksistä ei nimittäin noussut piikkiäkään. Harmillista! Heitin tänään kylvöksen pois muiden tieltä ikkunalta. Mitäpä tuota väkisin yrittämään.


Pihallakin tapahtuu. Pikkulintujen ruokinta on lopuillaan, mutta näköjään ruokimme myös suurempia petolintuja. Tänään, keskellä aurinkoista iltapäivää, seurasin ikkunasta varpushaukan ruokahetkeä pihalla. Valitettavasti se ehti säikähtää ohikulkevaa liikennettä ja häipyi paikalta ennen kuin ehdin kameran kunnolla tarkentaa.

Luonto tarjoaa katsottavaa. Kumma, että ylipäänsä huomasin haukan ikkunasta, kun se oli niin maaston värinen lehtien seassa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...