Uusintana pyytämättä

Uskomattoman lämmin ja upea syksy on saanut ihmeitä aikaan pihalla. Moni kasvi on lähtenyt uudelle kierrokselle. Esimerkiksi pihahortensia kukki alkukesän etupihalla ja vietti hellekauden vähän sivummalla perennapenkin keskellä. Syyskuussa saamme nauttia jälleen hortensian kukinnasta.

Kukat eivät ehkä ole yhtä komeita kuin keväällä, mutta ihan mukavasti piristävät syksyä nämäkin. Kunpa pakkaset malttaisivat vielä hetken odottaa.

Toivottavasti tämän saa  vielä talvehtimaan ilman kylmiötä, joka sanoi kesällä sopimuksen irti. Siellä hortensia on talvet viihtynyt.

Mietin myös, mahtaako hortensia kehittää vielä kevääksi uudet nuput kuten aikaisempina kesinä. Vai viekö syyskukinta mehut.

Sisältäkin löytyy sitkeitä sissejä. Kiinanruusu on kukkinut koko kesän. Gloxiniat pitivät siestaa elokuun, mutta syyskuun saapuessa ne innostuivat uudestaan kukkimaan. Ei yhtä isosti ja monin kukin kuin keväällä, mutta aivan komeasti kuitenkin. Eipä ole tällaistakaan Toimelassa ennen tapahtunut. Ihmekesä!

Entäpä nämä, pienet ja pippuriset orvokit? Amppeliorvokit siemensivät pöydän alle ja tässä tulos. Koko kivijalan vierusta täynnä pientä orvokkia. Mullasta ei ole tietoakaan, vain pelkkää hiekkaa laattojen välissä.

Jotkut ovat vai sitkeämpiä kuin toiset. Vähällä oli, että en nyhtänyt näitä rikkaruohoina pois. Nyt näyttävät ihan hauskoilta tuossa, valitsemassaan paikassa.

Hujoppeja ja muuta vappukivaa

Tomaattini ovat tänä keväänä aivan liian innostuneita kasvamaan. Siis siihen nähden, että ulos pääsee vasta kuukauden päästä aikaisintaan.

Vappu kului näitä hujoppeja isompiin ruukkuihin siirrellessä ja kepittäessä. Tukikepeiksi katkoin hätäpäissäni tuoksuvadelman viimevuotisia kukkaoksia, jotka muutenkin otan aina keväällä pois. Näyttävät toimivan tomaatintukina ihan hyvin.

Mahtavatko kepit riittää, jos kasvu jatkuu samaan tahtiin. En tiedä miksi nämä nyt näin ovat innostuneet, lajikkeesta riippumatta. Vai olisinko sittenkin kylvänyt aikaisemmin kuin muina keväinä?

Vilpola alkaa joka tapauksessa muistuttaa viidakkoa. Jälleen kerran olen surffaillut kasvihuonekauppojen sivuilla. Oikeaa, isoa kasvihuonetta en vieläkään ole hankkimassa, mutta ehkä täytyy hommata lavakaulusten päälle viritelmiä, joita tuntuu useammassakin puutarhamyymälässä olevan tarjolla. Tai kenties seinän vierelle rakennettava "puolikas".

Hiukan ovat kasvatukseni eri vaiheissa, kun vielä eilen kylvin kurkkua. Ehtinevät hyvin kuukaudessa ulkoilukuntoon.

Tässä on Toimelan vapputervehdys teille, hyvät lukijat! Pihahortensia pääsi ulkoilemaan eilen, kun aurinko helli. Tänään se on sitkeästi jatkanut ulkoiluaan, vaikka on tuullut ja iltasella alkoi sadellakin. Ei kuitenkaan ole kylmää, vaan lämpötila on koko päivän pysytellyt kymmenen asteen paremmalla puolella. Hauskaa vappuiltaa siis!

Kevät tulee lotisten

Jihuu, vesi lotisee räystäistä ja hanget ovat tipahtaneet muutamassa päivässä kymmeniä senttejä! Vielä on matkaa kesään, mutta suunta sentään on oikea. Lämmenneen ilmanalan ovat havainneet myös gloxinian mukulat, jotka ovat alkaneet työntää esiin karvaisia lehtiään. Lämmöllä on ihmeellinen vaikutus.

Kellarista esiin raahaamani pihahortensia on avaamassa ensimmäistä nuppuaan. Montaa nuppua ei näytä valmiina olevankaan. Ehkä niitä ehtii kehittyä kesän mittaan lisää, jos säät ovat suotuisat.

Kasveja seuraillessa alkaa itsekin uskoa, että kesä tulee. Mutta sitä ennen pitäisi kuurata likaiset ikkunat ja vaihtaa keväisemmät värmeet vaatekomeron perukoilta esiin. Kevättöitä nekin.

Täältä tullaan

Vaikka talvi panee vielä parastaan, kevään voima on valtava. Hämmästyttävän nopeasti itivät keltaiset Pear Shaped Yellow -tomaatit. Kylvin ne viikko sitten ja alle viikossa alkoivat taimet työntyä esiin minikasvihuoneessa. Punaiset seurasivat parin päivän viiveellä perässä.

Parin pilvisen päivän jälkeen taimet ovat lähes vaakatasossa kohti valoa. Aurinkoa, kiitos!

Begonian mukulatkin ovat lähteneet kasvuun. Ne ovat olleet mullassa kolmisen viikkoa ja lähes jokaisesta mukulasta pilkistää kasvua, vau! Jännittävästi alut ovat eri värisiä. Mukulasekoitus oli monivärinen, ehkä väriero myös tässä vaiheessa johtuu siitä.

Eilen kannoin kellarista valoon pihahortensian, joka oli innostunut työntämään kasvustoja pimeässä. Kokemukssta tiedän, että hennot kasvustot saavat valoisassa muutamassa päivässä väriä ja hortensia puhkeaa kukkaan sisällä, hyvissä ajoin ennen ulos pääsyä. Mukava seurata kasvua.

Ulospääsy ei nimittäin vaikuta lupaavalta. Meillä on lunta käsittämättömiä määriä ja viime yönä satoi taas lisää. Märkää ja raskasta suvilunta. Ensimmäistä kertaa tämän vuoden puolella lämpömittari meni plussan puolelle eilen.

Tänään pitäisi säätietojen mukaan iltapäivällä taas pakastaa. Lumi on mukavaa, mutta kyllä tämä nyt jo riittäisi. Maaliskuun puolta väliä sentään mennään. Ja minkähänlaiset tulvat saadaan, kun tuo kaikki lopulta rysäyksellä sulaa.

Kesä ja kukinta jatkuu

Harvinaisen lämpimät ja kauniit syyskuun säät jatkuvat. Edelleen on päivisin kesäistä, 15-28 astetta lämminta ja aurinko hellii. Pitäisi jo tarttua syystöihin, mutta ei oikein saa ryhdytyksi mihinkään näin kesäisessä kelissä.

Ja miten ryhdyt, kun kukat vain kukkia porskuttavat. Yöhallaltakin olemme toistaiseksi välttyneet. Yhtenä aamuna oli kuuraa katoilla, mutta kukat eivät silti paleltuneet. Kummallista kyllä. Auringonkukat ovat parhaimmillaan.

Joriinipenkki pukkaa uutta nuppua ja kukkaa. Perhoset tosin ovat kaikonneet tästä perhosbaarista.

Viime kesänä halkaisin sahalla kolmeen osaan tosi isoksi kasvaneen pihahortensian. Kaikki lähtivät kasvuun, mutta tänä kesänä hävitin kaksi heikointa osaa ja jätin vain tämän yhden taistelemaan elämästä. Hyvin näyttää taistelleen, kun rupesi syksyllä vielä kukkimaan. Ehkä ne kaksi muutakin olisivat ajan kanssa innostuneet, mutta minulta loppui niiden kanssa kärsivällisyys.

Runkoatsalea pitänee ottaa piakoin sisään, ettei vain unohdu pakkaseen. Se on viihtynyt ulkona erinomaisesti, maahumalan kaverina. Nyt minusta näyttää kovasti, että äitienpäiväkukkani on intoutumassa kukkimaan toisen kerran tälle vuodelle.

Vai mitä mieltä olette? Eivätköhän nuo punertavat alut lehtiruusukkeiden keskellä olekin nuppuja? Tuollaisia vaaleanpunaisia kukkia runkoatsalea oli täynnä, kun sen keväällä sain. Onnistuneekohan kukinta, kun tuon kukan sisään ja syksy pimenee...