Yllätyksiä kasvimaan laidassa

Nyt alkaa jo lievästi ärsyttää. Alan epäillä, että olen kylvänyt maahan aivan jotain muuta kuin olen kuvitellut kylväväni. Tai sitten kylvämäni siemenet eivät ole itäneet lainkaan. Mielestäni kylvin tuoksukaunokkia ja kehäkukkaa. Tuoksukaunokkia en ole ennen kokeillut, mutta kehäkukkaa on kasvanut joka kesä. Paitsi nyt.

Kasvimaan laidan kukkapenkki on täyttynyt kaikella muulla mahdollisella itsekseen siementäneellä, mutta näitä kahta kylvämääni kukkaa ei näy lainkaan.

Ruiskaunokkia löytyy kaikissa mahdollisissa väreissä sekä kukkapenkistä, että perunapenkistä ja vielä marjapensaiden väleistäkin. Ruiskaunokki on toki kaunis ja sitä olen menneinä vuosina kasvattanutkin, mutta nyt se on saapunut tilaamatta ja itsekseen.

 

Ruiskaunokin lisäksi penkin täyttää joku keltainen rikkaruoho (?). Olisiko sitäkin ollut jossain siemenseoksessa joskus ja nyt se katsoi tilaisuutensa koittaneen, kun en arvannut kitkeä epämääräisiä alkuja summamutikassa. Siinähän kasvaa ruiskaunokkien rinnalla.

Kaiken huipuksi penkkiin on pesiytynyt köynnöstämään myös elämänlanka, jota todellakaan en ole tarkoituksella istuttanut. Sitä tuntuu nyt olevan vähän siellä sun täällä. Taisin saada uuden riesan kasvimaalle. 

Pariin penkkiin olin kylvävinäni myös unikkoa, sekä tavallista että kerrottua. En näe niistä piikkiäkään, rikkaruohot vain rehottavat. Onkohan siemenissä ollut vikaa?

Ainakaan en näytä olevan puutarhani pomo, vaan kasvit tekevät mitä tykkäävät. Tai pitävät lepovuoden, jos sattuu huvittamaan. Olen kyllä ennenkin huomannut, että unikoita saattaa putkahtaa monta vuotta kylvön jälkeen. Tottelematonta porukkaa!

Uniikki unikko

Unikko on yksi lempikasveistani. Se on herkkä, arvoituksellinen ja samalla voimakas kukka. Myös unikon nuput ovat ihania.

Kasvimaan reunassa siemenkukkien joukossa unikko on ehdoton kuningas. Kaikki kunnia ruiskaunokeille, kehäkukille ja muille väriläiskille, mutta unikko johtaa joukkoa.

Mutta unikko on myös röyhkeä ja tunkeileva kuten tässä. En ymmärrä mistä nämä ovat saaneet alkunsa? En muista koskaan tälle paikalle unikkoa kylväneeni, mutta kas kummaa, minikasvihuone ja lämmin kesä ovat houkutelleet siemenet kasvuun.

Kertakäyttöinen minikasvihuone ratkeilee liitoksistaan, kun unikko puskee esiin. Olisihan sille parempiakin paikkoja ollut ainakin minun mielestäni. Mutta kuningatar päätti kasvaa kurkun ja tomaatin kainalossa, muoviseiniä nuoleskellen.

Kuinkahan monta vuotta siemenet saattavat maassa säilyttää elinvoimansa? Ei tässä viime vuonna ainakaan ole unikkoja kasvatettu.

Hyötymaan kaunokaisia

Onhan kasvien kanssa puuhastelu välillä turhauttavaakin. Tässä kukkii voimakkaana viime kesän siemenistä itsekseen kasvimaan käytävälle kivien väliin siementänyt kehäkukka. Komea on, mutta aivan muualle niitä ajattelin tänä kesänä saavani.

Nimittäin tähän kasvinmaan laidassa olevaan pitkään penkkiin kylvin sekaisin ruiskaunokkia ja kehäkukkaa. En mitään muuta. Ruiskaunokkia näyttääkin tulevan, kunhan ehtivät kukkaan. Sen lisäksi penkissä ilokoivat jotkut keltaiset rikkaruohot, joita en raaskinut kitkeä pois sekä tuo pieni valkoinen, jota kylvin penkkiin viime kesänä.

Kehäkukat ovat jääneet jalkoihin. Ne kyllä itivät, mutta kasvu tyssäsi 15 sentiin. Luultavasti kehäkukka tykkää voimakkaammasta lannoituksesta kuin nämä kaverinsa.

Tänä keväänä en levittänyt kompostia kukkapenkin kohdalle, enkä ilmeisesti tarpeeksi kanankakkaakaan. Näin siinä sitten kävi. Olen yrittänyt muutamana päivänä antaa kastelulannoitetta. Jospa kehäkukat vielä innostuisivat oikein penkissäkin ennen syksyä.

Sipuli on kohta nostokunnossa, mutta raaskiiko näitä ollenkaan nostaa? Kukkivat niin komeasti, että kaunistavat koko hyötymaan.

Jäävuorisalaattikin on kasvanut jättiläispöheiköksi ja rupesi myös kukkimaan. En ole ehtinyt sitä tarpeeksi syömään, mutta nyt täytyy vain katsella kukkia.

Tilli kuuluu myös hyötymaan kaunistajiin, kun sen kukinnot ilmestyvät. Tilliviljelmäni on vain kovin pieni, yksi ruutu kasvulavassa.

Omia perunoita odotetaan jo, mutta puikulaperuna on hidas kasvamaan. Ensimmäiset kukat ovat auenneet. Jokohan ensi viikolla uskaltaisi nykäistä kokeeksi pari vartta?

Ruiskukkia ja pellon kaunottaria

Mieli näyttää muuttuvan päivittäin. Ei ole kovinkaan monta päivää siitä, kun hehkutin unikkoja lemppareinani. Kauniita unikot ovatkin, mutta eipä ole mitään vikaa ruiskaunokissakaan, olipa se sitten sininen...

...punainen...

... tai vaikka valkoinen.

  
Nupulla tai kukalla. Ja liilakin näyttää seassa olevan, ja vaaleamman sininen. Ruiskukkia ei kannatta katsoa kovin kaukaa, mutta läheltä ihailtuina ovat aivan mukiinmenevän suloisia nämäkin siementen kasvimaan laitaan tuomat.

Heitänpä tähän loppuun kännykkäotoksen mökkitieni varrelta. Tässä pellossa kasvaa yleensä perunaa. Nyt olen pitkin kesää aprikoinut, mitähän siihen on tulossa. Rivissä ovat kasvaneet, mutta oudon näköisinä. Epäilin aluksi, että rypsiä tai rapsia, mutta valkoisia pieniä kukkia peltokasviin puhkesi. Mitähän lienee?

Punertava sävy tulee kuvaan auringonlaskusta. Kukat ovat oikeasti puhtaan valkoisia. Pelto on kaunis kuin uni kukkiessaan, ei meinaa pyörä tiellä pysyä, kun pitää ihailla.

Siemenestä se pienikin ponnistaa

Tuliunikko ei järisytä näkyvällä tai isolla kukinnolla, mutta viehättävä sekin on omalla tavallaan. Ensimmäistä kertaa kylvin tänä keväänä tuliunikon siemeniä vanhaan pataan ja tässä tulos. Saatanpa kylvää ensi suveksikin.

Tuoksuherne tuoksuu ihanalta aina ohi kulkiessa ja toimii mainiona kukkivana näkösuojana herukkapensaiden edessä. Ihana herne!

Mutta linnuille en kylvämisessä pärjää. Ne päättivät, että tässä padassa lintulaudan alla kasvaa auringonkukkia eikä kääpiölupiineja, joita itse yritin sekaan työntää. No näiden rinnalla muutamat itäneet kääpiölupiinit näyttävätkin todella kääpiöiltä eli linnut olivat ihan oikeassa.

Ja itse itsensä siementänyt kehäkukka peittoaa kasvimaan laidassa minun yritelmäni ruiskaunokkipenkistä. Ihmeellisesti kehäkukat ovat ilmestyneet ihan riviin porkkanapenkin väliin, kun jätin vain rikkaruohot kitkemättä...En kylvänyt kehäkukkaa lainkaan tänä keväänä.

Siemenet hyppysissä

Puutarhablogeilla on ihmeellinen vaikutus. Intoni suunnitella ja miettiä ensi kesän pihaistutuksia on suorastaan räjähtänyt käsiin, kiitos innostavien blogien.

Olen jopa "sortunut" ostamaan kasapäin siemeniä. Siis minä, joka tähän saakka en ole jaksanut innostua kylvämään siemenistä saakka kuin porkkanoita ja vihanneksia ja aivan yksinkertaisia kesän kukkijoita kuten krassia ja kehäkukkaa. Tulin jostakin blogista klikanneeksi Korpikankaan siemenen sivuille ja tässä seuraus, joka tupsahti viikolla postilaatikkoon:

Kelloköynnös
Yksivuotinen köynnös, korkeus jopa kolme metriä, esikasvatus, kukinta heinä-lokakuussa.
Sarvitähkämunkki
Monivuotinen kasvi kivikkoon ja kukkapenkkiin, korkeus 20 cm, esikasvatus, kukinta touko-heinäkuussa.

Tuliunikko
Kesäkukka, korkeus 20 cm
Tuoksuherne

Yksivuotinen köynnös, korkeus 180 cm, esikasvatus tai kylvö kasvupaikalle.

Koreatörmänkukka

Helppo yksivuotinen kukka, mehiläisten ja perhosten suosikki, korkeus 90 cm, kylvö kasvupaikalle.

Sekoitus nopeita yksivuotisia
Monta suosittua lajia, myös harvinaisempia seassa, kylvö kasvupaikalle.

Ruiskaunokki
Perinteinen nopeakasvuinen yksivuotinen, eri värisiä, korkeus 90 cm, kylvö kasvupaikalle.
Kääpiölupiini
Nopeakasvuinen yksivuotinen, korkeus 35 cm, kylvö ulos penkkiin tai ruukkuun.
Kukkapenkkisekoitus
Räiskyvän värikäs korkea sekoitus aurinkoon, korkeus 90 cm, kylvö kasvupaikalle.

Salaattisekoitus - siemenmatto

Lehtipersilja - siemenmatto
Porkkana - kylvönauha

Harventaminen ei ole lempipuuhia, siksipä valitsin siemenmatot ja nauhat kasvimaalle. Näiden lisäksi tulee ainakin tilliä ja sipulia.

Nyt näyttää siis vahvasti siltä, että esikasvatustörppöjä ilmestyy myös Toimelan ikkunanlaudoille tänä keväänä. Ainakin kelloköynnös ja sarvitähkämunkki täytynee laittaa piakoin multiin. Onneksi vintin ikkunoilla on tilaa. Yrittänyttä ei laiteta, vaikka kokematon esikasvattaja olenkin.