Sahalla halkaistu hortensia

Olen useampaan kertaan esitellyt blogissa pihahortensiaa, jota kuskasin vuodesta toiseen syksyisin kellariin talvehtimaan ja keväällä se palkitsi vaivan valtavilla kukilla. Viime kesänä ruukku oli jo niin turkasen täynnä ja painava, että emme enää jaksaneet raahata sitä kellariin.

Upotin hortensian ulos ja peittelin hyvin talveksi. Tiesin, etteivät sen maanpäälliset osat varmaan selviäisi näillä leveysasteilla ulkona talvea, mutta juurakko oli ennenkin selvinnyt. Kukkia ei olisi seuraavana kesänä odotettavissa, mutta minulla olikin toiset suunnitelmat.

Keväällä suojauksen alta ei näkynyt elävää piikkiäkään. Lopulta jotakin vihreää alkoi puskea maan alta. Nostin juurakon ylös ja sahasin sen kylmästi pistosahalla kolmeen osaan. Ei todellakaan mikään oikeaoppinen hortensian lisäys :).

Mutta temppu toimi. Nyt minulla on kasvamassa kolme virkeää pihahortensiaa. Ne ovat toispuoleisia, mutta ainahan ne voi fiksata istuttamalla uudelleen sopivaan kohtaan isompaa ruukkua. Raaka peli toimii joskus, uskokaa pois. Nämä jaksaa taas syksyllä heittää kellariin ja paapoa keväällä kukkimaan. 

Talviunille, zzz

Koleus ja pimeys iskivät lämpimän syyskuun jälkeen kertalaakista ja täysillä. On aika päästää kasvit ansaittuun talvilepoon. Peittelin Sun hit -patioruusut lehtikompostilla penkkiin ja toivon, että ne selviävät kevääseen. Ruusuissa oli vielä paljon nuppuja ja muutama kukkakin, kun leikkasin niitä matalaksi. Otin sisälle maljakkooon, jospa nuput innostuisivat vielä aukeamaan lämpimässä.

Mikäs se tämä? Väärin arvattu, ei ole puikulaperuna. Ne syötiin jo. Tässä komeilee vanhan ajan daalian mukulajuurakko, jonka nostin kellariin talviunille. Komeita ovat, mutta makua on monenlaista... 

Ehkäpä perunannäköiset mukulat ensi heinäkuussa näyttävät taas tällaisilta.

Huonekasveista gloxiniat Kaiser Friedrich ja Kaiser Wilhelm kukkivat lopulta kahteen kertaan. Viimeiset kukat tipahtivat viikonloppuna. Vaikka lehdet olivat vielä vihreitä ja komeita, päästin nämäkin talvilepoon. Yritän keväällä istuttaa mukulat uudestaan, jospa innostuisivat vielä toistamiseen.

Kyllä luonto vain on ihmeellinen, kun näitäkin katsoo eri vuodenaikoina.