Hedelmäsatoa nuuskimassa

Heinäkuun alkupuolta elellään, mutta syksyn merkit alkavat näyttäytyä. Vai mitä tuumitte koristeomenapuu sallan satonäkymistä? Eikö näissä ole jo hiukan syksyn tunnelmaa? 

Kaunista, mutta haikeaa. Kesä kuluu niin mahdottoman nopeasti.

Makamikin raakileet näyttävät kirsikoilta. Valmiina makamikin hedelmät ovat kirkkaanpunaisia ja pahanmakuisia. Ne eivät kelpaa edes linnuille. Makamik on kuitenkin vaaleanpunaisin kukin kukkiessaan aivan upea. Kukkien vuoksi sitä kannattaa istuttaa puutarhaan.

Pieni kirsikkapuun alkumme kukki tänä keväänä runsaammin kuin aiempina vuosina. Kaikki kukat  eivät päätyneet hedelmiksi asti. Kyllä siellä silti jokunen kirsikkanraakilekin on!

Kesä kuluu pihaa kierrellessä ja kasvua seuratessa. Syksy on nopeammin kuin uskoisi, vaikka toisin toivoisi.

Kukkaispuiden siimeksessä

Radiossa joku puutarhuri viikonloppuna puhui "kukkapuista" ja suositteli, että ihmiset veisivät niitä lahjoiksi ja istuttaisivat pihoilleen. En tiedä mitä puita hän tarkalleen ottaen tarkoitti, mutta kun katson omalla pihalla vaatimattoman kokoisia, mutta täysinä kukkivia koristeomenapuita, uskon ymmärtäväni mitä hän ajoi takaa. Kukinta on lähes käsittämättömän kaunista, suorastaan pakahduttavaa sekä valkoisella sallalla...

... että punaisella makamikilla. Viime keväänä makamik kukki, jos mahdollista, vielä runsaammin, mutta sallassa oli vain muutama kukka. Nyt molemmat ovat tasaisessa kukkaloistossa. Muutaman pölyttäjäpörriäisenkin näin niiden ympärillä pyörimässä.

Jos lämpömittari näyttäisi vähänkään enemmän kuin +8 astetta, voisin kuvitella makoilevani näiden alla sinistä taivasta kukkahunnun läpi katsellen. Mutta sää ei suosi, ei. Monelaista pettymystä on tänä keväänä tullut kesäkukkien kanssa, vaikka monivuotiset porskuttavat. Mutta postailen pettymyksistä myöhemmin.

Viime elokuussa siirsimme näiden omenapuiden viereen lähes yhtä korkean kirsikkapuun, joka oli putkahtanut anopin kukkapenkkiin, emonsa viereen. Juuret pätkittiin pahasti poikki ja puuraasu varistikin lähes heti lehtensä. Ajattelin, että mennyttä koko kirsikkapuu.

Yllätys oli iloinen, kun se keväällä rupesi availemaan silmuja. Kukkia kirsikka ei ehkä vielä tänä keväänä jaksa, mutta hengissä näyttää olevan. Iloitkaamme siitä. Näköjään aika isonkin hedelmäpuun saa siirrettyä sijoiltaan, jos olosuhteet sattuvat olemaan suotuisia.

Kirsikkapuu

Tämä ei vielä näytä kovinkaan kummoiselta, mutta kirsikkapuu se on, uskokaa pois. Kaivettiin toista viikkoa sitten se anopin kukkapenkistä, jonne taimia oli putkahtanut kirsikkapuun viereen kokonainen rivi. Tämä oli isoin. Oltiin ahneita ja päätettiin kokeilla isoa, vaikka pienemmät olisivat ehkä helpommin juurtuneet uuteen kasvupaikkaan.

Aika näyttää miten tämä talvehtii vai talvehtiiko ollenkaan. Ehkä joudutaan keväällä hakemaan varakappale :). Ainakin nyt oli hyvä aika istuttaa, kun vettä on tullut viikon verran lähes joka päivä. Kukat alkavat näyttää nyykähtäneiltä, mutta tämä muuttaja tykkää varmaan vedestä.

Osaisiko joku neuvoa, miten kirsikkapuuta pitäisi leikata? Ilmassa on kahdenlaista ohjetta: toisten mielestä talvella kuten omenapuuta, toiset taas liputtavat kesäleikkaukselle. Vähän tuosta istutettaessa napsein, mutta en kovin paljon uskaltanut. Oli valmiiksi niin hyvän mallinen.

Anopilla puu on kasvanut leikkaamatta niin isoksi, että kirsikoita ei saa alas ilman pitkiä tikkaita. Että siinä mielessä leikkaus varmaan kannattaisi.