Uusi vuosi saapui rännän keskellä kukkien

Amaryllisten joulu jatkuu Toimelassa, vaikka ollaan jo uuden vuoden puolella. Se alkoi jo marraskuussa viimevuotisen joululahjan kukinnalla. Tämän kaunokaisen ostin itse ennen joulua ja se avasi kukkansa vasta uudeksi vuodeksi. Kukkaa mainostettiin kaksiväriseksi, mutta aika yksiväriseltä näyttää. Hento lohenpunainen väri miellyttää silti silmää.

Keittiössä laittelee parastaan pomolta lahjaksi saatu joulunpunainen amaryllis. Sekä vaaleamassa että tässä kirkkaanpunaisessa on tulollaan lisää kukkavarsia. Nämä ovat paitsi näyttäviä, myös siinä mielessä ihania, että niistä on iloa pitkään, parhaimmillaan vuosiksi.

Anopilta sain viikkoa ennen joulua kimpun, joka on vieläkin voimissaan. Uskomattoman kestävä tapaus tämäkin ja vaihteeksi myös leikkokukat ovat joulun aikaan mukavia.

Vaikea käsittää, että ylimääräiset pyhät ovat ohi ja huomenna alkaa arki talvisen lumimyräkän ja myskyn merkeissä. Joulu oli Toimelassa rauhallinen ja rento. Aikuiset lapset pyörivät viikon päivät kotipesässään ja nautin joka hetkestä.

Vaikka lapset asuvat kaukana ja pääsevät tänne saakka muilta kiireiltään harvoin, kuinka luontevasti he edelleen solahtavatkaan osaksi lapsuuden perhettä. Kun kuopus eilen vietiin junaan, jäi ihmeellinen hiljaisuus.

Pyykkikone laulaa ja jääkaapista syödään viimeisiä joulun jämäruokia. Ihana joulu joka tapauksessa. Eikä se vielä ihan ole ohi, kuten viimeisestä kuvasta näkyy. Perinteinen joulupalapeli on vielä vaiheessa, tällä kertaa ollaan safaritunnelmissa. Eiköhän tämäkin urakka loppiaiseen mennessä ole valmis.

Oikein hyvää uuden vuoden alkua teille kaikille! Toivotaan, että tänä vuonnakin onni potkii, säät suosivat ja saamme jälleen satoisan kauden iloksemme.

Tunteita ja tuoksuja vuoden viimeisenä päivänä

Taas eletään vuoden viimeistä päivää ja samalla vuorotteluvapaani ensimmäisen jakson viimeistä päivää. Aika ja joulu kuluvat nopeasti, olipa sitten töissä tai vapaalla. Nuoriso on rientänyt tahoilleen eri puolille Suomea ja joulun "kuorrutus" on siivottu uuden vuoden seesteiseen tunnelmaan.

Hyasinttini olivat tänä vuonna todella hitaita kukkimaan. Joulunpyhät odottelin kukkien aukeamista. Vasta välipäivinä se tuli: huumaava tuoksu! Lopulta se huumasi niin, että alkoi tuntua kurkussa, silmissä ja nenässä.

 

Pakkasta uhmaten siirsin hyasintit ikkunanväliin, mistä tuoksu ei tule sisään. Ihan mukaviltahan nuo hajupommit näyttävät ikkunanvälissäkin, myös ulkoa katsottuna.

Tämä lienee mehitähti, joka on aikalailla runsaasti koristeltu. Sain kasvin lahjaksi, enkä heti hoksannut, että kysymyksessä on elävä kasvi. Saapa nähdä, jääkö mehitähti henkiin joulukoristeista selvittyään. Eipä ole kokemusta, mutta toivottavasti selviää.

Joulun säät ovat vaihdelleet vesisateesta kipakkaan pakkaseen. Jouluaattona meillä oli jopa maa valkoisena. Tämä kuusipuu tuli myös lahjaksi ja sen sisältämä vaalea glögi on kotoisin Hammaslahdelta, missä se sitten lieneekin. Glögi on saanut arominsa mustaherukan lehdistä. Lämpimikseni ja orastavaa flunssaa torjuakseni olen sitä hörppinyt. Koriste on minusta oikein hauska ja jouluinen.

Meillä on tapana miehen kanssa rakennella palapelejä jouluna. Kellarin seinät jo pullistelevat aiempien vuosien satoa. Tänä jouluna rakensimme peräti 1500 palan pelin. Kuva on Pariisin Montmartrelta ja se valmistui yllättävän nopeasti miniän avustuksella.

No, ei hätää. Joululahjaksi saatiin toinen, joten näpertämistä riittää vielä loppiaisenakin. Kuva saattaa olla edellistä haastavampi.

En oikein itsekään ymmärrä, miten olen palapeleihin hurahtanut. Homma vain koukuttaa ja rentouttaa, mutta ei sitä ympäri vuoden jaksaisi tehdä.

Pablo ei muuten yhtään tykkää palapeleistä. Onhan se äärimmäisen tylsää, että toiset kököttävät tuijottamassa jotakin kuvaa illasta toiseen. Varsinkin, kun koirapojan keväthormonit alkoivat jouluna hyrräillä ja ulkona olisi ollut niin mahdottoman hyviä hajuja.

Muuten Pablon joulu oli mukiinmenevä. Valitettavasti maanantaina alkavat taas pitkät päivät yksin, kun kaikki muut lähtevät töihinsä ja opiskeluihinsa.

Mutta ensin juhlitaan vuoden vaihtumista. Hyvää uutta vuotta Toimelan lukijoille!