Löysin marketista vähän erivärisiä saintpaulioita eli paavalinkukkia, tällaisia kauniin syvän punaisia, ja tulin ostaneeksi kaksi. Eihän tämä tietenkään mikään upouusi väri ole, mutta minulla on vuosia ollut ikkunanlaudalla vain liilan sinisiä.
Olen pitänyt paavalinkukkaa helpoimmista helpoimpana kasvina. Siinä ovat kukkineet vuodesta toiseen pohjoisikkunalla, kun välillä on heittänyt vettä ja lannoitetta lautaselle. Samaa kasvia olen istuttanut uusiin multiin keväisin.
Mutta viime vuonna tapahtui jotain outoa: Paavalinkukkani näivettyivät yksi toisensa jälkeen. Ostin uudet samanlaiset ja istutin samalla tavalla kuin aina ennenkin. Näivetys- tai mädätystauti vei nekin. Ajattelin, että antaapi olla. Ei enää paavalinkukkia minulle, kun eivät kerran enää tykkää meillä elää.
Nyt kuitenkin sorruin jälleen näitä ihanuuksia hankkimaan. Haluaisinkin tietää, onko muilla ollut vastaavia ongelmia?
Olisiko mullassa voinut olla jotain vikaa tai kasvitautia? Ihan tavallista kaupan kukkamultaa olen kaikki nämä vuodet käyttänyt. Tuli vain mieleen, että jos mullassa oli jokin pöpö, joka sitten siirtyi samoista ruukuista uusiinkiin taimiin?
Nyt tein esivalmistelut huolellisesti. Pesin harjalla ja suorastaan desinfioin ruukut ennen istuttamista. Pohjalle ruukkusoraa ja tavallista kukkamultaa kasvualustaksi. Aika näyttää, mten näiden punaisten käy. Jos vielä näivettyvät, luovutan ja siirryn muihin lajeihin.
Samalla, kun kerran ryhdyin mullan kanssa sotkemaan, iskin myös joulukukkien kimppuun. Yritin pestä mehitähdestä jouluhileet pois, mutta eihän niitä kaikkia saanut lähtemään. Toistaiseksi kasvi näyttää sen verran elinvoimaiselta, että kokeilin istuttaa multaan.
Otin varman päälle eli käytin kaktus- ja mehikasvimultaa. En tiedä onko mullan laadulla lopulta kovin suurta merkitystä, mutta onpa kokeiltu tätäkin. Muistaakseni olen kyllä aikaisemminkin käyttänyt kaktusmultaa kaktuksille.
Nyt vain odotellaan kasvun ihmeitä. Ja ensi viikolla isketään isomman mullanvaihdon kimppuun. Johan täällä vesi lotisee ulkona ränneissä ja linnut lrkuttavat kevättä.
Kyllä mullalla on väliä ja niissä on eroja. Toivottavasti paavalisi tykkäävät uudesta mullasta ja päättävät viihtyä pidemmän aikaa ikkunalaudallasi.
VastaaPoistaToivotaan. Toivoa sopii myös, että pöpöt eivät enää pesi käytetyissä ruukuissa.
PoistaOnpa ihanan punaisia Santpaulioita:) Väittäisin kanssa että väliä on! Olen päättänyt että mullassa ollut "joku/jotkut" pilasivat viime keväiset taimeni. Yksi toisensa jälkeen ne näivettyivät juuresta poikki. Vieläkin pistää melkein vihaksi, kun muistaa sen.
VastaaPoistaKuulostaa tutulta, tuo näivettyminen. Minustakin nuo olivat kivan värisiä.
PoistaVoisiko olla että kastelit santtuja liikaa? Minulla on yksi ikivanha huonekasvikirja, siinä kerrottiin että n. kerran viikossa kastelu riittää, eikä lehdille saa osua vesi, syy taisi olla jotain että santpauliat hengittää lehdillään. Kiva kukka se on, kukkii kauan ja uusia kukkia puhkeaa koko ajan :).
VastaaPoistaEn oikein usko, että olisi yhtäkkiä ruvennut liikaa kastelemaan kun aikaisemmin sain menestymään vuosia samat kasvit. Lautaselle olen harvakseltaan kastellut.
PoistaUskon, että mullalla on nyt ollut suurin osuus saintpaulioiden kuolemaan. Tätä tukee mielestäni myös se, että olet aiemmin onnistunut hyvin niiden kasvatuksessa ja tiedät siis kasvatuksen salat, kuten itsekkin toteat tuossa aiemmin.
VastaaPoistaKaktukset kannattaa kyllä mielestäni istuttaa niille kehitettyyn hiekkapitoiseen multaan.
Minulle on käynyt samoin santtujen kanssa. Mullalla on varmasti merkitystä, mutta mielessä on käynyt myös, että nykyiset santut voivat olla myös niin tehokasvattettuja lajikkeita, etteivät selviä yhtä hyvin kuin aikaisemmin.
VastaaPoistaMinulla samat santut menestyi useamman vuoden ja sitten ne vähitellen kuihtui pois, oisko sitten vanhuus tullut? ei ole uusiakaan tullut laitettua. Sinun santtusi ovat kivanvärisiä! Toivottavasti menestyvät!
VastaaPoistaTulin vielä toivottamaan hyvää ystävänpäivää.
VastaaPoista