keskiviikko 15. heinäkuuta 2015
Auringossa elpyneet
Muutama päivä aurinkoa on saanut aikaan ihmeitä, vaikka erityisen lämmintä ei ole ollutkaan. Kesäkukat osoittavat elpymisen merkkejä. Samettiruusu Vanillan kukinta on voimallista. Ryhmäsamettiruusukin pinnistelee purkin reunalla.
Asterit ovat korkeita hoipukoita ja olen joutunut niitä tuulessa ja sateessa kepeillä tukemaan. Piti olla hyvä leikkokukka, mutta on kukkia on saatu odotella. Nyt näyttäisivät aukeilevan. Eivät kyllä erityisen suurina.
Marketta ja edelleen ryhmäsamettiruusu padassa elementeissään.
Ja perennat porskuttavat ennennäkemättömän suurina ja mehevinä. Kukintaansa aloittelee juuri palava rakkaus
Kivikkokasveista kukintavuorossa mätäsrikko. Tai ainakin luulen, että tämän nimi on mätäsrikko...
Kyllä luontoäiti osaa värittää, eivätkä kukat hellettä kaipaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sade tuo rehevyyden:)
VastaaPoistaAivan ja myös rehevät rikkaruohot.
PoistaKaikki kukkavarret ovat tänä kesänä varmaan "kaksimetrisiä". Sinulla palavarakkaus jo kukkii, minulla vasta aikoo.
VastaaPoistaPalavarakkaus onkin venähtänyt pitemmäksi kuin koskaan. Syysleimut jäävät aivan jalkoihin.
PoistaHyvin säilynyt marketta. Samanlaiset kukat minullakin.on valittu yhteen istutukseen... Kaunista!
VastaaPoistaMarkettakin taitaa tykätä vedestä.
PoistaKauniisti kukkii siellä! Täälläkin palavassa rakkaudessa punaista pilkottaa.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaKesäistä kukintaa :)
VastaaPoistaJuu, vähän on värien sekamelskaa. Kunhan kukkii!
PoistaSamettikukat ovat sitkeitä veijareita. Omani ensin paloivat auringossa, sitten tuuli kuivatti niitä, mutta kaikista vaikeuksista huolimatta kukinta on tällä hetkellä oikein onnistunutta. =)
VastaaPoistaNäyttävät tosiaan selviytyvän monenlaisista vastoinkäymisistä.
Poista