Maaliskuun loppu pääsi karkaamaan käsistä kaikenlaisten touhujen keskellä. Edelleen Toimelan leveysasteilla on paikoitellen jäistä ja liukasta, vaikka aurinko on paistanut voimalla päiväkausia. Yöpakkasten ansiosta lumet sulavat hitaasti, mutta toisaalta ei tarvitse talloa loskassa.
Kun eteläisen Suomen blogeissa alkaa jo kovasti vihertää, yritin epätoivoisesti etsiä kameraan jotakin tulevaan kesään ja kasvuun liittyvää myös täältä viitosvyöhykkeeltä. Tulos oli aika heikko, pelkkiä havuja.
Toisaalta huomasin, että havutkin näyttävät tässä vihreän kaipuussa lähes kukkasilta, kun läheltä katsoo.
Ei pidä väheksyä mitään kasvia, joka viihtyy ja kukoistaa pihalla.Tässä vuorimänty voimissaan.
Puutarha-allaskin vielä umpijäässä, vaikka se on pihan lämpimimmässä nurkkauksessa.
Jotta usko tulevaan kesään ei kokonaan hiipuisi, oli pakko ostaa ensimmäiset tete-narsissit, vaikka pääsiäiseenkin on vielä aikaa.
Pienestä on riemu revittävä ulkona, näillä mennään. Tuskin yöpakkanen sentään toiselle kymmennelle asteelle laskee.
Havut ovat tosiaan kuin kukkasia. Pimeän kauden jälkeen kaikki vähänkin vihreä on kaunista. Mukavaa viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaPieni on kaunista. Hyvää sunnuntain jatkoa!
PoistaKauniita kuvia! Vihreän kaipuussa täälläkin kärvistellään,kun taivaalta vain satelee lisää valkoista.
VastaaPoistaKiitos, täällä tulee silkkaa vettä.
PoistaHienot kuvat! Ihanasti olet tuonut esille havujen kauneuden. Hauskaa viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos
Poista