Voihan sarvitähkämunkki sentään

Postauksessani siemenet hyppysissä kerroin, että olen aloittelija siementen esikasvatuksessa. Tulin kuitenkin hankkineeksi kasan siemeniä, esimerkiksi kivikkoryhmään sopivaa perennaa nimeltä sarvitähkämunkki.

Toiveikkaana avasin siemenpussin puolitoista viikkoa sitten. Hämmennykseni oli suuri: Pussista löytyi pikkuriikkinen muoviputkilo, jonka pohjalla nökötti pikkurillin pään kokoinen kasa "pölyä", jota siemeniksi kutsuttiin. Kippasin pölyhiukkaset kämmennelleni ja sujautin ne multiin. Kylvämisestä ei oikein voinut puhua, kun nuo mikroskooppisen pienet hiukkaset katosivat jonnekin purkin seutuville. Suurennuslasi olisi ollut tarpeen.

Hyvästi sarvitähkämunkit ajattelin peruspessimistinä, mutta peittelin kuitenkin purkin muovilla. Siemenpussissa käskettiin odottaa kaksi viikkoa. Jos mitään ei tapahdu, on kylvös laitettava jääkaappiin kylmäkäsittelyyn pariksi viikkoa ja yritettävä uudelleen. Ei kuulostanut, eikä näyttänyt todelliselta, että voisin näistä jotakin vihreää ja sinistä saada joskus aikaiseksi.

Mutta totuus on aina tarua ihmeellisempää. Jo viikonloppuna mullasta alkoi hyvällä tahdolla erottua jotain pienen pientä vihreää. Päivä päivältä vihreä voimistuu ja nyt on pakko uskoa, että kasvaa se. Mutta kovin on hentoa. Minkähänlaisilla pinseteillä tuon saa koulittua, ihmettelen vain?

Kyllä luonto on ihmeellinen. Että tuollaisia sarvitähkämunkkeja :). Lupaan tässä ja nyt, että tästä kasvista en sitten ryhdy siemeniä pihalta keräämään, jos sen kukkaan asti saan.