perjantai 12. tammikuuta 2018

Lumitalvea


Kyllä talvi on kaunis, kun se on oikea luminen pakkastalvi. Toimelan näkymät muistuttavat pitkästä aikaa lapsuuden lumitalvia. Kesä on ihana, mutta hienoja ovat myös lumiset ja kuuraiset oksat kuulasta sinitaivasta vasten. Vielä kun ensimmäiset auringonsäteet valaiset.


Aivan sama sattuuko kameraan riippakoivu....


...tai vanha, käppyrä männynrohjake. Ovat kuin purkista huurrettuja.


Kinokset kasvavat ja lumitöiden tekijällä kunto nousee. Pihavalot uhkaavat upota hankeen, eivätkä talventöröttäjätkään kohta enää nouse esiin.


Katot keräävät lumikuormaa. Pitäisiköhän jo huolestua lumen painosta, suvikelejäkin on ollut?


Lintulaudat tyhjenevät joka päivä. Ruokintapaikoilla käy kuhina ja aurinko innostaa jo pieneen lirkutukseen. Tällä kertaa lauta oli tyhjä jo puolilta päivin.


Ruokaa linnuilla riittää. Pihlajat tekivät viime kesänä ennätyssadon. Jostakin syystä tilhet eivät ole pihlajia vielä putsanneet, vaan marjoja on runsaasti. Myös orapihlaja-aita on saanut pitää punaiset palleronsa


Lumitöiden tekijä ehkä huokailee, mutta perennat ja sipulikukat kiittävät kunnon talvea. Paksun lumipeitteen suojissa on hyvä uinua talviunta.


Minulla on tapana ostaa joulumyyjäisistä vanhan ajan risuluuta. Monena talvena se on jäänyt koristeeksi, mutta tänä vuonna notkean risuluudan teho on pitkästä aikaa tullut todistetuksi. Kevyt pakkaslumi lentää aamulla portailta hujauksessa risuluudalla. Paljon helpommin kuin kaupan katuharjalla. 


Ja miten upeita potkukelkkakelejä! Vanhalle kansakoululleni olen potkaissut kelkalla joogaan ja jumppaan yhtä nopeasti kuin lapsena kouluun. Teitä ei ole tarvinnut hiekalla pilata, kun on ollut sopivat pakkaset.

Vanha kelkkarämä on kovilla. Harkitsen jo uuden hankintaa, jos talvet tällaisiksi jälleen muuttuvat.


Mitäpä näistä sanotte? Löysin vintiltä 1970-luvun huopatossut, joita käytin itse lukiolaisena ja joilla myös tyttäreni tarpoi lukiolaisena koulun penkille. Alkaa mennä jo vähän liian nostalgiseksi... Huopikkaat on helppo napata jalkaan ja niillä on hyvä kahlata sytyttelemään lyhtyjä pihalle. Kunhan on pakkanen ja nyt sitä on riittänyt.

Kevättä kohti hiihtäen, kelkkailen ja huopatossuillen. Mikäs sen mukavampaa.

8 kommenttia:

  1. No onpa siellä ihanan talvista. Pääsisipä vielä joskus kelkkailemaan oikein kunnon lumisille teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täälläkin on ollut monta huonoa kelkkatalvea, mutta nyt on hyvät kelit. Tulepa kelkkailemaan.

      Poista
  2. Ihana postaus. Oikein kunnon talvi! Tuli ikävä omia huopikkaitani, missä lienevät.

    VastaaPoista
  3. Huopatossut ja potkukelkka tuovat muistoja mieleen. Ihana postaus!

    VastaaPoista
  4. Sinulla on ihan kadehdittavat olosuhteet niin lumen kuin potkukelkkailunkin suhteen. Kasvit todella tykkää. Toista se on meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Länsirannikolla talvi on usein surkea, tämä on poikkeus. Mutta mukava poikkeus. Harmi, että teillä eivät talvikelit ole suosineet.

      Poista

Mukavaa, että vierailit Toimelassa. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...