maanantai 19. kesäkuuta 2017

Somat turhakkeet


Pienet koristeomenapuut ovat pihan odotettu kaunistus, mutta vain pienen hetken. Kukinta on ohi nopeasti, eivätkä vuodet ole veljeksiä tässäkään suhteessa. Joskus kukinta on runsasta, joskus todella niukkaa. Tänä vuonna omenapuiden kukkia ei ole erityisen paljon.

Ensin valkoiset kukkansa räväyttää auki Salla. Se kukkii runsaammin kuin viime vuonna.


Vain muutamaa päivää myöhemmin puhkeaa kukkimaan vaaleanpunainen Makamik. Tänä vuonna varsin vaisusti. Joskus Makamikin oksat ovat niin täynnä kukkia, että oksia ei edes näy. Nyt kukkia on maltillisesti siellä täällä. Nuputkin ovat kauniita.

Vahinko, että Makamikin pienet punaiset hedelmät ovat niin kitkerän makuisia, että ne eivät kelpaa edes linnuille. Pihan soma pieni turhake siis :).

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Tulppaanitykitys

Tulppaaneja on saatu tänä vuonna odottaa. Ne alkavat vasta nyt olla parhaassa kukinnassaan, vaikka juhannukseen on vain viikko!

Istutin syksyllä sinisiä (Bleu Aimable) ja valkoisia (White Dream) tulppaaneja rintarinnan ajatuksella, että keväällä rävähtää hieno sinivalkoinen Suomi 100 -kukinta.


Sinisistä tuli kuitenkin liiloja. Ei Suomen lipun väreiltä näytä, mutta kaunishan tuo on liilakin.


Vieressä komeilee vaikuttavan punainen Red Impression. Tämä on isokokoinen ja korkea tulppaani, kaunis kuin mikä.



Ehkä suojaisan ja lämpimän kasvupaikan ansiosta ensimmäisenä kukkaan puhkesi Blushing Lady kelta-oranssina.



Viereen putkahti myös tämä kuninkaallisen oloinen kaunotar, jonka nimestä ei ole hajuakaan. En muista viime syksynä tällaisia istuttaneeni eli on vanhempaa vuosikertaa.


Viimeisenä puhkesivat keltaiset "nimettömät". Nämä ovat aika hentoja hujoppeja, en tiedä mitä.



Onneksi Eppu pitää vahtia majakka-altaassa. Siinä on hyvä tulppaanien kukkia Epun valvovan silmän alla.

Jospa kevätpäivitykset olisivat nyt paketissa. Päästäisiin oikeaan kesään :). Tulppaanit ovat kauniita, mutta jotenkin tuntuu, että kukinta on "väärään aikaan", kun perennat, omenapuut ja pensaat alkavat kaikki olla jo kukassa.

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Köynnöstäen


Olen kokeillut köynnöskehikkooni monia köynnöksiä. Kun kesä oli harvinaisen lämmin ja pitkä, onnistuin kasvattamaan kukkivaksi siemenestä ihanaa kelloköynnöstä, mutta epävarmana kesänä kelloköynnös ei ehdi meillä asti kukkia. Keijunmekko menestyi, mutta ei kiivennyt kovin pitkälle korkeaan kehikkoon. Köynnöskrassin söivät itikat viime kesänä.

Tänä keväänä yritin kasvattaa siemenestä ruusunätkelmää (Sweet Pea). Mausteppipuria muistuttavista siemenistä iti tasan kolme ja nekin tulivat pintaan vasta kuusi viikkoa kylvöstä. En muistanut liottaa siemeniä ennen kylvöä, liekö olisi nopeuttanut.

Totesin, että näistä kolmesta pikkuriikkisestä ruusunätkelmän taimesta en saa tälle kesällä mehevää köynnöstä kehikkoon. Niinpä hain puutarhalta elinvoimaiset aitoelämänlangan taimet. Ne näyttävätkin lähtevän hyvin kiipeämään ylöspäin ja ovat todella rehevät. Kukkiakin on jo.

Elämänlangalla on ollut korvissani huono kaiku. Jossakin vaiheessa monivuotinen elämänlanka luikerteli pihalle ja sitä on tullut kitkettyä näihin päiviin penkeistä ja kasvimailta. Tämän köynnöksen pitäisi olla yksivuotista ja yritän uskoa, että se ei tuolta laatikosta nurmikon keskeltä hypi mihinkään vääriin paikkoihin, kun syksyllä heitän roskiin.

Toistaiseksi aitoelämänlanka näyttää hyvältä. Kaksiosaisen köynnöskehikon keskellä kasvaa mantsuriankärhöä, mutta se on vielä kovin vaatimattoman kokoista. Voimallisesti sekin sieltä nousee, kunhan lämpöä ja aurinkoa riittää.

Istutin pikkuruiset ruusunätkelmätkin tuonne aitoelämänlangan laidoille. Tehkööt siellä mitä haluavat tai olkoot tekemättä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...