lauantai 27. kesäkuuta 2015

Sateisen alkukesän kootut epäonnistumiset


Lupasin aiemmin tarinaa tämän kesän pettymyksistä pihalla. Nyt sitä tulee. Vaikka perennat ja pensaat ovat märän alkukesän jälkeen vihreitä ja reheviä, ovat monet omat taimet ja kesäkukat epäonnistuneet tyystin.

Kyllä minä todellakin olen mieleni pahoittanut esimerkiksi aloe veran kohtalosta kesäkuun vihreässä talvessa. Se suorastaan mätänee ruukkuun. Olisi kannattanut pitää juhannukseen saakka sisällä tai siirtää ruukku pois sateesta. Mutta kun sitä aina uskoo ja toivoo, että huomenna on pouta...Jälkiviisaus on turhaa. Leikkasin ruskeat osat pois, toivottavasti kasvi ei kokonaan kuole.



Joko kasvatustorni ei sovellu kurkuille tai kylmät ja myrskyt ovat olleet niillekin liikaa. Tässä yritti ensi kaksi avomaan kurkkua. Toinen kuoli pois. Hain tilalle puutarhalta amppelikurkun. Nyt sekin on nahistunut ja lähes poikki juuresta. Eikä toinen avomaan kurkuistakaan mitenkään loista vehreydellään. Olisikohan mullasta bongaamillani muurahaisilla osuutta asiaan. Ei taida tulla kurkkuja tänäkään vuonna.



Tämä on luultavasti viimeinen kerta, kun kylvän porkkanaa. On meidän kasvimaassa aiemmin porkkana kasvanut. Nyt jo toistamiseen siemenet itivät todella heikosti. Onnistuin sentään löytämään yhden porkkanan alun, kun oikein tarkasti etsin. Rikkaruohot kyllä kasvimaalla rehottavat, kun vettä on tullut niille riittävästi.


Huonosti on itänyt krassikin. Kourallinen siemeniä ja vain muutama onneton alku. Olen vielä krassin suhteen toiveikas. Viime vuonna kesäkuu oli myös jäätävän kylmä, mutta heinäkuun lämpimien tultua krassit alkoivat itää, iloisena yllätyksenä. Ehkäpä nytkin. Edellyttäen, että heinäkuussa tulee lämmintä.

Kesäkukkien taimet onnistuivat ihan kohtuullisesti, niin kauan kuin olivat sisällä. Ulos jouduttuaan ne saivat shokin. Vanilla samettiruusut vaihtoivat lehtensä värin harmahtaviksi. Ovat vielä hengissä, mutta ei hyvältä näytä. En tiedä säikähtivätkö säitä vai liiallista kanankakkaa, jota ehkä tulin tänä keväänä kylväneeksi pihalle reippaanlaisesti.


Samettiruusut harmaantuivat kauhusta. Revonhännät puolestaan kellastuivat. Oi ja voi.


Syksyllä hankitut pienet alppiruusun alut säilyivät hengissä talven yli, mutta toinen näyttää näin lohduttomalta. Osa oksista on ruskistunut. Toisaalta nuo hengissä olevat puskevat uutta vihreää versoa. Ehkäpä tämä vielä elpyy.

 
Voisivat molemmat alppiruusut olla minun puolestani yhtä vehreitä kuin tämä ruskistuneen kaveri. Asuvat vierekkäin, mutta tämä on paljon elinvoimaisemman oloinen. Tänä kesänä monissa puutarhossa täällä viitosvyöhykkeelläkin on nähty upeaa alppiruusujen kukintaa. Jospa Toimelassakin vielä joskus.

No, näihin pitää yrittää suhtautua huumorilla. Aina ei voi onnistua. Usein käy myös niin, että joku menee täysin penkin alle, mutta vieressä joku toinen laji kukoistaa. Vähän sama juttu kuin se vesilasivertaus: toisella lasi on puoliksi täynnä ja toisella puoliksi tyhjä. Asenne ratkaisee.  

14 kommenttia:

  1. Kannattaa uusia välissä kasvimaata, ja viljelykiertoa tehä maahan. Välissä pitää välivuotta tai sitten laittaa jotaki muuta kasvia välissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä vaihtanut paikkoja, mutta pitänee pistää lepoon hetkeksi.

      Poista
  2. Surkeasti ovat meidänkin hyötykasvit itäneet. Retiisi taitaa olla ainoa, joka kasvaa ja porskuttaa. Kasvihuoneessa tilanne on vähän lohdullisempi, mutta harsoilla suojatuissa viljelylaatikoissa ei tällä vauhdilla satoa ole odotettavissa. Onneksi vuodet eivät ole veljleksiä keskenään.

    VastaaPoista
  3. Oletko tosiaan kokeillut porkkanan viljelykiertoa. Kaksi vuotta samassa kasvupaikassa on monen juurikasvin kohdalla maksimi. Kevät ja alkukesä ovat säiden suhteen olleet tosi surkeita ja se selittää paljon epäonnistumisia kasvatuksessa. Toivottavasti aloesi selviää. Jos juuripaakku on kovin märkä, voit kokeilla sen kiertämistä sanomalehteen. Sanomalehti vetää enimmän kosteuden pois paakusta. Mukavaa lauantai-illan jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen jonkin verran vahdellut kasvien paikkaa kasvimaalla, mutta ehkä en tarpeeksi. Näyttää, että aloe ei ole kokonaan kuollut. Jos vain nyt malttaisi pysyä pouta muutaman päivän, että multa kunnolla kuivaisi välissä.

      Poista
  4. Suurinpiirten noin on minunkin kesäkukkien kanssa käynyt, lobeliat ja köynnökset ovat jo kadonneet jonnekkin ja hartaasti kasvattamani heliotrooppi on pienentynyt puolella vaikka kasvaa pitäisi. Toivoa vain sopii että ilmat pian lämpiäisivät eikä tuulisi paljon niin kukat EHKÄ elpyisivät. Ei heitetä kirvestä kaivoon, yritetään kuitenkin pitää mieliala korkealla ja toivoa että ensi vuonna kaikki kasvaa paremmin. Meillä viime vuonnakin myrsky vei ainakin 70 prosenttia kasvatuksista, huooh.. Tsemppiä sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vertaistuesta :) Eiköhän sitä taas ensi keväänä ole unohtanut tämän vuoden surkeudet. Tulta päin vain.

      Poista
  5. Aina ei onnistu, mutta ei pidä lannistua. Ensi vuonna taas uudella höyryllä.
    Taidanpa käydä pistämässä kasvimökin oven kiinni yötä vasten. Siellä on vielä minunkin pelargonini. En ole niitä vielä ulos uskaltanut istuttaa, vaikka juhannuskin meni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika lyhyeksi jää Suomen kesä, ellei sitten jatku syksystä kuten viime vuonna.

      Poista
  6. Tutut tunnelmat. Kasvilaatikoissa retiisi kukoistaa, salaatit ja porkkanat todella nahkeita. Kesäkukista verbenat on jo ulkosalla, muut kasvihuoneessa. En ole uskaltanut siirtää ulos vieläkään...

    VastaaPoista
  7. Tänä kesänä kasvimaata ei ole ensinkään, sitä voisi kutsua rikkaruohosuoksi. Kukkaset ovat värjötelleet katoksen alla oottaen sijoitusta oikeille paikoilleen. Mullakin krassinsiemenistä iti vain yksi ainoa, eikä se onnistunut viime kesänäkään. T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime kesänä krassit tosiaan rupesivat itämään vasta heinäkuussa, kun lämpimät tulivat. Olin jo istuttanut purkkiin markettaa sun muuta ja sieltä välistä krasseja sitten puski. Jospa nytkin käy niin, odotellaan vielä.

      Poista

Mukavaa, että vierailit Toimelassa. Kaikki kommentit ovat tervetulleita!