Vettä on tullut viikonpäivät kuin saavista kaataen. Alamme pikkuhiljaa hukkua, sekä minä että kasvit, henkisesti ja fyysisesti. Kun helatorstain helleaaltoa seurasivat vielä helluntain hyytävät lämpötilat, on puutarhurin mieliala koetuksella. Taimet tuli siirrettyä uuteen kasvihuoneseen tietenkin turhan aikaisin ja nyt on riittänyt ihmettelemistä niiden kanssa arktisissa oloissa.
Muutaman yön polttelin kasvihuoneessa kynttilöitä taimien hengenpitimeksi. Kun päivälämpötilatkin putosivat pahimmillaan pariin kolmeen asteeseen ja aurinko katosi taivaalta päiväkausiksi, jouduin turvautumaan lämpöpatteriin. Näyttäisi siltä, että pahin on tällä konstilla ohitettu. Sähkölaskua ei kannata ajatella, harrastukset maksavat :).
Nyt näyttää sää lopultakin vähän kirkastuvan. Jospa illan mittaan aurinkokin jo hoitaisi osansa kasvihuoneen lämmittämisestä. Elämässä on jännitystä, kun sitä itse järjestää!
