sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Aamurusko päivän...pilaa!



Tänä aamuna sain herätä upeaan auringonnousuun ja aamuruskoon. Aurinko paistoi matalalta tulipallona ja värjäsi kaiken hehkuvan oranssiksi. Ruskotus kesti vain hetken, sen verran kuitenkin, että ehdin kameraan tallentaa.


Vanha kansa sen jo tiesi, että aamuruskosta ei seuraa mitään hyvää loppupäivälle. Iltarusko päivän kaunistaa, mutta aamurusko, se on kansan viisauden mukaan päivän... - no sanotaan suoraan - päivän paska.

Sanonta piti jälleen paikkansa. Taivas peittyi pian auringonnousun jälkeen paksuun pilviverhoon ja alkoi pyryttää. Koko päivän on tuullut ja tuiskuttanut. Sinnikkäästi kävimme pienellä kävelylenkillä rantamaisemissa, vaikka kinoksessa jouduimme kahlaamaan.

Mutta aamulla oli kaunista.... Loppupäivä kului kotoisasti vaaleita joulupipareita ja juustosarvia leipoessa. Mukavaa, että ensi viikolla on itsenäisyyspäivä ja työviikko katkeaa juhlavasti.

perjantai 25. marraskuuta 2016

Herkkää valkoista



Valkoisesta joulukaktuksesta on tullut suosikkini huonekasvien joukossa. Tätä valkoista, aavistuksen punertavaa herkkyytä ei yksinkertaisesti voi vastustaa. Miten luonto on voinutkin keksiä näin monimutkaisen ja kauniin kukinnon karuun kaktukseen, joka ilahduttaa kaikkein synkimpään kaamosaikaan?

Tämä on joulukaktus, mutta jostain syystä se haluaa tänä vuonna kukkia jo marraskuussa. Harvinaisen runsaasti vielä.



Näiden kukkasten rinnalla kelpaa odotella ensimmäistä adventtia ja kääntää ajatuksia jouluun.

Jälkihuomautus:
Kuten alla kommenteissa minua paremmin asioista perillä olevat lähteet arvelevat, valkoinen kaktukseni on ilmeisesti myös marraskuun kaktus eikä joulukaktus, jollaisena se on minulle aikanaan myyty. Googlettelin asiaa ja netissä kerrotaan, että aitoa joulukaktusta ei olisi ollenkaan myytävänä, vaan marraskuun kaktuksen eri värejä myydään myös joulukaktuksen nimellä. Aitoon, vanhaan joulukaktukseen voi kuulemma vielä törmätä jossakin laitoksessa tms.


Kaktukset erottaa mm. lehtien mallista. Marraskuun kaktuksella on suipommat piikikkäät lehdet, joulukaktuksella pyöreät. Joulukaktus ilmeisesti myös kasvaa hieman enemmän riippuvana ja todella suureksi. Että näin sitä oppii joka päivä uutta. Etäisesti muistelen, että joku olisi kommenteissa tästä asiasta aiemminkin maininnut, mutta asia oli vaipunut unholaan. Nytpä tiedän, kiitos teille hyvät lukijani!

tiistai 22. marraskuuta 2016

Mehevä mehitähti


Tein luultavasti rikoksen kasvikuntaa kohtaan, kun istutin marraskuun pimeydessä mehitähden uuteen ruukkuun. Tämä mehevä tähtönen tuli Toimelaan viime jouluna kimalteella koristeltuna, pienessä lasimaljassa. Se on porskutellut sisällä vuoden erinoimaisesti. Hileet on pesty pois ja kasvi tursui yli lasimaljasta. Oli aika muuttaa majaa. Mehitähti on nyt halkaisiljaltaan liki 20-senttinen.

Mikä ihmeen tähtönen tämä tukevalehtinen kasvi sitten on? Jouluistutuksissa mehitähdet näyttävät yleistyneen. Nykyisin suositaan istutuksissa kertakäyttötavaran sijaan kestäviä kasveja, joista saa huonekasveina pitkään iloa.

Mehitähden lehdet ovat koristeelliset ja kasvi on tosiaan helppohoitoinen. Se menestyy, kun sen istuttaa kaktusmultaan. Netistä löytyvien ohjeiden mukaan kasvia kastellaan niukasti, talvilevon aikana ei juuri ollenkaan. Itse olen kastellut kuten muitakin huonekasveja, mutta pitänee nyt ruveta pihtailemaan veden kanssa.

Mehitähdet pitävät aurinkoisesta ikkunasta ja kesällä ulkoilusta. Ne voi jopa jättää talvehtimaan ulos. Hyvänä talvena talvehtiminen voi hyvinkin onnistua. Puutarhamyymälöistä mehitähtiä myydään keväisin pihan istutuksiin.