Nuppuaikaa

Tiedänhän minä, että pienten taimien ensimmäiset kukkanuput pitäisi poistaa, jotta taimi vahvistuisi. Mutta raaskiiko joku näin herttaisia kukkasia nyppiä pois? Minulle tuottaa aina tuskaa. Tässä kukkii pikkuriikkisillä kukilla ananaskirsikka.

Myös patiotomaatti lykää vahvasti nuppuja. Enpä ole niitäkään saanut poistetuksi, mutta taimet näyttävät vahvoilta joka tapauksessa.

Eiköhän vain ahkeraliisoissakin jo näy pientä nupun alkua? Taimet eivät ole suuren suuria, mutta muistaakseni en viime vuonnakaan poistanut nupun nuppua, enkä latvonut liisoja. Siitä huolimatta ne onnistuivat ihan hyvin.

Nupuista puheenollen. Luulin jo, että kiinanruusuni on mennyttä, mutta vielä vielä mitä. Tässä se lykkii nyppuja esiin!

Kiinanruusuni on monta vuotta vanha, anopin tuttavan pistokkaasta istuttama. Viime kesänä erehdyin viemään sen ulos, mutta kiinanruusu ei siitä pitänyt, vaan mössähti koko loppukesäksi. Kukkia ei tullut, vaikka se aiempina vuosina oli kukkinut sisällä runsain kerrotuin kukin. Talvenkin kiinanruusu oli apealla mielellä.

Päätin kuitenkin mullanvaihtoaikaan vielä kerran yrittää. Vaihdoin mullat ja leikkelin kukan ronskilla otteella. Ensin näytti pahalta, kun lehdet lurpahtivat entisestään. Muutaman viikon kuluttua alkoi tapahtua. Uusia lehtiä kasvoi ja lopulta nuppujakin.

Nyt kiinanruusu näyttää oikein elinvoimaiselta, kunhan muistan lannoittaa ja kastella reippaasti. Ainakin tämä yksilö tarvitsee tosi paljon vettä. Tulevana kesänä se ei ulkoile, vaan saa kukkia rauhassa sisätiloissa.

Pääsiäistunnelmia

Pääsiäinen lähestyy. Pakko oli laittaa portaille tete-narsisseja, vaikka lunta oli istutuspäivänä vielä maassa ja kylmä viima puhalsi. Onneksi tetet ovat kestäviä ja lämpimämpää on luvissa. Tänä vuonna innostuin etsimään pääsiäisasetelmiin vihreää metsästä. Mustikanvarvut ovat jo ihanan vihreitä, maljakossa niihin tulisi hetkessä lehdet ja kukat.

Sisällekin varpuja riitti keltaisten tulppaanien seuraksi. Kyllä on ihana, että on kevät ja kesä tulossa, olipa korona tai ei.

Pääsiäistipuni on tänä vuonna mallia "sinitiainen". Jostakin askartelulehdestä nappasin ohjeen ja kuvittelin värkkääväni näitä parven. Sen verran oli kuitenkin hidasta puuhaa, että yhden jaksoin väkertää. Tässäpä se saa laulaa lirutella teille hyvää pääsiäistä!

Yllätystaimia

Olen nyt neljän elinvoimaisen ananaskirsikan taimen yllättynyt, mutta onnellinen omistaja. Tilailin alkuvuodesta siemeniä ja kasvatustarvikkeita pikaklikkauksilla useammastakin verkkokaupasta. Luulin tilanneeni siis siemeniä ja ihmettelin, mihin ananaskirsikan siemenet olivat jääneet. Mysteeri selvisi, kun paketti lopulta tuli: Olin tilannut valmiita taimia. Ihan hyvän kokoisia ja hyvin matkastaan selvinneitä.

Samassa paketissa tuli myös neljä patiotomaatin alkua. Nekin huomattavasti isompia ja tukevampia kuin itse siemenistä kylvämäni tomaatit. Kannattaakohan näitä enää tulevina keväinä alusta saakka kasvatellakaan?

Se ainakin tuli selväksi, että alkuvuosi oli turhan kiireinen ja ruuhkainen, kun en tuon vertaa paneutunut puutarhatilauksiini. Hyvinhän tässä lopulta kävi. Nyt on sitten kolmea sorttia tomaattia tulossa.

Ananaskirsikkaa en ole koskaan kasvattanut, mutta luin muiden kokemuksia. Ei kuulemma ole kovin haastava kasvi, mutta kasvaa isoksi. Siinäpä pähkinää purtavaksi minikasvihuoneen omistajalle.

Ahkeraliisat ovat napakoituneet kivasti viikossa. Mietin, pitäisikö näitä latvoa. En taida raaskia.

Kelloköynnösten kanssa olen vielä ihmeessä ennen kesää. Ne kasvavat ihan silmissä pituutta ja ojentelevat imulonkeroitaan pitkin vilpolaan kesäverhoiksi laittamiani sisustusverkkoja. Jos ne verkkoihin pääsevät iskemään kiinni, niin peli on menetetty. Täytyy joko vaihtaa kasvien paikkaa tai kehittää niille verkkojakin houkuttelevammat köynnöstuet.

En ymmärrä mistä ne tietävät, että pimeämmällä puolella on tarjolla verkkoa? Vaikka kuinka kääntelen taimia valon suuntaan, lonkerot vain kiertyvät verkkoihin päin. Välillä tuntuu, että kasvit elävät aivan omaa elämäänsä minusta piittaamatta.