Joskus mennään vastatuuleen

 

Ei puutarhanhoito aina suju kuin tanssi, vaikka kesä olisi kuinka hyvä. Useimmiten tulee postailtua onnistumisista ja itseä eniten ilahduttavista kasveista. Mutta mutta. Sitten on tällaisia päiviä ja havaintoja.

Valamonruusujen kimppuun ovat kirvat iskeneet oikein kunnolla. En muista, että näin massiivista hyökkäystä olisi ennen nähty.

Töyhtöangervon supersyöjän jälkiä sen sijaan olen joutunut paikkailemaan lähes joka vuosi. Niin nytkin. En tiedä mikä tämä ötökkä on, enkä itse syöjää ole nähnyt.

Tuho on nopea ja massiivinen. Se alkaa alhaalta ja ötökkä etenee järjestelmällisesti ylöspäin ja jyrsii kaiken eteensä tulevan vihreän. Vain lehtien ruodot jäävät jäljelle.

Jos tätä veijaria ei havaitse ajoissa, peli on päivässä parissa menetetty ja töyhtöangervo siltä kesältä muisto vain. Olen kokeillut mäntysuopaa, tolua ja jos mitä luonnomukaista torjuntaa. Valitettavasti ainoa joka tehoaa on suihkutettava Raid. En suurin surmina haluaisia omalla pihalla myrkkyjä levitellä, mutta tätä en pysty tumput suorina katsomaan. 

Raivon voimalla, yön pimeinä tunteinta, suihkuttelin Raidilla sekä töytöangervon että Valamon ruusut. Tuhon eteneminen päättyi ja Valaon ruusutkin virkosivat.

Anteeksi kimalaiset ja muut mukavat hyönteiset. En ole ylpeä tekosestani. Lupaan olla loppukesän kiltisti ja pysytellä erossa suihkepulloista. Josku puutarhanhoito on turhan fanaattista.

Entäpä säälittävä porkkanaviljelykseni. Voiko nauhaporkkanasta itää vain muutama siemen? Vai käykö öinen vieraamme rusakko herkuttelemassa? Eipä tule montaa porkkanaa pataan tänä kesänä.

Aina ei voi onnistua, mutta ei se haittaa. Keskimäärin menee tänä kesänä hyvin. Vuoden päästä uusi yritys.

Hyötymaan satoa

Parhaat hetket alkavat olla käsillä, kun satoa alkaa valmistua syötäväksi. Ensimmäiset avomaankurkut nappasin kasvimaalta ja ihan kunnon kurkkuja olivat jo! Hämmentävää, että avomaalla kurkut valmistuivat ennen kuin kasvihuonekurkut paremmissa olosuhteissa. Tai enpä tiedä olosuhteista, kun tämä kesä on alkanut niin poikkeuksellisen lämpimissä merkeissä.

 

Vieressä kesäkurpitsa kasvaa hyvää vauhtia. Eiköhän tästäkin pian saada pötyä pöytään, kuten täällä päin on tapana sanoa. 

Rucola on innostunut jo kukkimaan. En ole kunnolla ehtinyt ensimmäistä satoa edes syödä, niin vauhdilla se tällä kertaa kasvoi. Kylvin jo rivin uutta, kun jotkut kaverit ovat näyttävät jyrsineen reikiä lehtiin.

Tavallinen lehtisalaatti sen sijaan iti tänä kesänä todella huonosti ja kasvaakin paljon hitaammin kuin rucola. Kesä tuntuu suosivan toisia. Ehkä lehtisalaatti olisi pitänyt viileämmästi itämissäästä.

Lomakastelijat

 

Olisipa kiva kuulla, minkälaisia ideoita ja viritelmiä teillä on  lomareissujen varalle kukankastelijoiksi? Siis ihan elävä kastelija on tietysti se paras ja toimivin ratkaisu, mutta olen viritellyt ja teistaillut viime viikkoina apukonsteja.

Tilasin netistä lomakastelijoita. Eli muoviputken sisälle työnnettyjä naruja, jotka ensin kastellaan hyvin. Sitten narun toinen pää upotetaan neljä senttiä mullan sisään ja toinen pää vesiastiaan. Yksinkertainen idea, joka toimii ihan fysiikan lakien mukaisesti. Saman voisi hoitaa kangassuikaleella tai langanpätkälläkin.

Olen testaillut parilla juopoimmalla huonekasvilla lomakastelijoita nyt muutaman viikon. Niistä on todellakin apua, vaikka elävä kastelija olisi kotonakin.

Esimerkiksi kahvipensas meinaa aivan nääntyä aurinkoisella ikkunanlaudalla. Se on aina rutikuiva ja vesi tahtoo hulahtaa suoraan kuivan mullan läpi. Lomakastelijan ansiosta multa pysyy kosteana ja kannustakin kaadettu vesi imeytyy multaan paremmin. 

Myös hiukan liian pienessä ruukussa kasvava viirivehka on selvästi hyötynyt tästä naruviritelmästä. Kun lomareissun aika tulee, aion hyödyntää ideaa sekä sisällä että ulkona. Sen lisäksi täytyy siirtää kasveja varjoon ja isontaa alusruukkuja, jotta vettä mahtuu vähän varastoonkin.

Kuulisin mielelläni, minkälaisia keinoja olette kokeilleet. Esimerkiksi muovipullo ylösalaisin multaan? Toimiiko?

Olen hämmästynyt, että lomakastelun tarve onkin ihan jossain muualla kuin uudessa kasvihuoneessa. Vuosia olen torpannut kasvihuonehaaveeni, koska olen kuvitellut, että se sitoo liikaa koko kesäksi. Nyt, kun kasvihuone lopulta hankittiin ja istutukset tehtiin kasvusäkkeihin, jotka asennettiin altakastelualtaiden päälle, kasteleminen ei ole minkäälainen taakka.

Suurempi ongelma lomareissun aikana taitaa olla kasvihuoneen kuumuus, jos sattuu aurinkoiset ja helteiset säät. Kattoluukku aukeaa itsestään, mutta tuuletukseen tarvitaan myös avointa ovea.

Tottahan vaurioita on odotettavissa, jos kasvit jäävät omilleen esimerkiksi viikoksi. Uskoisin kuitenkin, että erilaisia konsteja hyödyntämällä katastrofeilta voidaan välttyä.